Lapsilta ei tarvitse leikata

Kaupunginjohtaja on antanut esityksensä ensi vuoden budjetiksi. On hyvä, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun on reagoitu, opetukseen on kohdistettu lisää rahaa ja kouluja korjataan. Sen sijaan kaikkein pienimmistä espoolaisista (ja heidän vanhemmistaan) olen hieman huolissani.

Read More

Nyt jos koskaan on energiaremontin aika

Uusiutuvissa energiamuodoissa on tulevaisuus. Tanska tuottaa 40% sähköstään tuulella, ja Saksan aurinkopaneelit tuottavat jo nyt enemmän sähköä (29,7 TWh vuonna 2013) kuin suomalaiset ydinvoimalat (22,7 TWh vuonna 2013).

Oma suhtautumiseni ydinvoimaan on neutraali. Yksittäisen teknologian kannattaminen tai vastustaminen ei oikein sovi omaan ajatteluuni – kyse on siitä, miten kyseistä teknologiaa käytetään ja miten se toimii osana kokonaisuutta, tässä tapauksessa energiajärjestelmäämme. Ydinvoimalla on vielä pitkään rooli Suomen energiantuotannossa. Pelkästään sen varaan emme kuitenkaan voi laskea. Tämän hetken suuri kysymys kuuluu, mihin panostamme isosti seuraavaksi.

Read More

Tarvitaanko Espoossa investointikattoremontti? (Valtuusto 3.12.)

Espoossa on tunnistettavissa kaksi varsin erilaista linjaa, mitä tulee talouden hoitamiseen. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että on olemassa joukko, joka priorisoi säästämisen palveluiden edelle siitä huolimatta, että lasku lyhytnäköisestä kurjistamisesta tulee maksettavaksi myöhemmin. Ja sitten on olemassa toinen joukko, jossa ymmärretään ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys ja halutaan tervehdyttää taloutta kestävillä, pitkäjänteisillä ratkaisuilla.

Read More

Veroprosentit, kaupungintalokaava, vähäpäästöinen autoilu ja väistötilat (Valtuusto 17.11.)

Talousarvioneuvotteluissa löytyi sopu, joten valtuusto päätti yksimielisesti pitää tuloveroprosentin ennallaan (18 %) ja korotti kiinteistöveroa uuteen valtion määrittämään alarajaan. Hyväksyimme virastokeskuksen kaavan, joka vie Espoon keskusta harppauksen eteenpäin. Kaupungintaloa ei suojeltu, talon kohtalosta päätetään myöhemmin. Oma kantani ei kaupunginhallitusvaiheen jälkeen ole muuttunut, eli äänestin suojelumerkintää vastaan. Aloitekäsittelyssä puhuttiin mm. autoilun vähäpäästöisyydestä, koulukorjauksista ja tietotekniikasta.

Yksi aloitteista oli Inka Hopsun (vihr) aloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä. Oli kieltämättä hiukan huvittavaa lukea lehdestä kokoomusryhmän aikeesta tehtailla tismalleen samansisältöinen valtuustoaloite samassa kokouksessa, jossa asiaa jo käsitellään. (Ehkäpä emme heidän mielestään vielä riittävästi käy samoja keskusteluja uudestaan ja uudestaan.) Joka tapauksessa erinomaista, jos myös toverit oikealla ovat alkaneet kantaa huolta liikenteen aiheuttamista päästöistä.

Siitä ei toki päästä mihinkään, että vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa. Tämä on hyvä syy tarjota mahdollisimman monelle kasvavan kaupungin asukkaalle mahdollisuus elämiseen ilman omaa autoa. Tässä onneksi tulevaisuudessa myös robottiautot tulevat avuksi. Niitä odotellessa ja parempaa joukkoliikennettä rakennettaessa Espoon kaltaisessa, monin paikoin autojen ehdoilla rakennetussa kaupungissa autoja epäilemättä ajellaan vielä pitkään. Mitä useampi noista autoista on vähäpäästöinen, sitä parempi.

Kaupunki tehköön oman osuutensa autoilun vähäpäästöisyyden edistämiseksi (ehkä jopa vähän pontevammin, kuin mitä aloitevastaus antoi ymmärtää). Siksi kannatin Inka Hopsun hyväksyttyjä toivomuksia paikkojen varaamisesta vähäpäästöisille autoille ja sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta liityntäpysäköintiin sekä kaupungin omien autojen päästörajojen pikaisesta kiristämisestä. Joidenkin viikkojen päästä sitten saman asian äärellä uudemman kerran.

Kaupungintalo iltavalaistuksessa.

Toinen sydäntäni lähellä oleva aloite käsitteli koulujen väistötilojen viivästymistä. Tilanne on ollut jo pitkään kestämätön. Koulut viivästyvät, hankkeiden budjetit paukkuvat, oppilaat ja opettajat sairastuvat ja avustusrahat menevät sivu suun. Peltokorpi (kok) kuvasi hyvin työsarkaamme tila- ja asuntojaostossa: 20 vuoden ongelmia ei ihan hetkessä korjata.

Olen istunut kohta pari vuotta jaostossa, jossa olemme yhdessä opetuslautakuntien kanssa paiskineet töitä niinkin kuivakan kuuloisen asian, kuin prosessien parantamisen parissa. Selkeät vastuunjaot ja pelisäännöt, läpinäkyvä päätöksenteko ja mutkaton tiedonkulku ovat kestävän tilahallinnon edellytys. Yhtä lailla välttämätöntä on riittävä resursointi, jota budjettineuvotteluissa vihreiden aloitteesta lisätty 3,7 miljoonan lisämääräraha elinkaarta pidentäviin korjauksiin onneksi avittaa hieman.

Olen välillä joutunut kantamaan huolta siitä, onko viesti luottamushenkilöiden yhtenäisestä tahdosta vahvasti priorisoida koulujen ja päiväkotien korjauksia kulkeutunut riittävän kirkkaasti kaikille asian parissa työskenteleville. Peräänkuulutin siksi myös kaupunginjohtajatasoista jämäkkää otetta tämän asian hoitamiseen.

Toivoa ei silti tietenkään kannata heittää. Vierailin jokin aika sitten Riihimäen sivistystoimessa, jossa on rohkaisevia kokemuksia hyvin onnistuneista koulukorjauksista. Kyse on toki eri kokoisesta kunnasta kuin Espoo, mutta voimme varmasti silti ottaa oppia onnistujista. Toistuvat ongelmat ja huonot uutiset eivät saa jäädä osaksi koulumaailman arkipäivää. Hihat heilumaan.

Loppuillasta keskusteltiin vielä muun muassa ICT-asioiden möhkälemäisyydestä ja tietotekniikan johtamisesta, joka Jyrki Kasvin sanoin on keskeinen osa kaupungin johtamista. Vihreät esittivät talousarvioneuvotteluissa tietohallintojaoston tai vastaavan luottamushenkilöelimen perustamista ja tietotekniikka-asioiden ottamista avoimeen luottamushenkilöohjaukseen. Tähän palataan luottamushenkilöorganisaation uudistamisen yhteydessä.

Länsimetron kustannuksia ja riskejä on vahdittava

Päätämme tänään valtuuston ylimääräisessä kokouksessa Länsimetron jatkon (Matinkylä-Kivenlahti) rahoituksesta, käytännössä siis 560 miljoonan euron omavelkaisen takauksen myöntämisestä jatkopätkän rakentamista varten otettaville lainoille ja lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille. En ollut tyytyväinen valtuutetuille toimitetun taustamateriaalin kattavuuteen, joten pyysin päätöksenteon tueksi lisätietoa riskienhallinnasta sekä kustannusvaikutuksista pitkällä aikavälillä.

Read More

Espoon Vihreät: Metron lisäksi tarvitaan sujuvaa poikittaisliikennettä

Tiedote 29.9.2014

Kaupunginvaltuusto päättää maanantaina 29.9. Länsimetron jatkon rahoituksesta. Espoon kaupungille metro on ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa lisää kaupunkia, työpaikkoja ja asuntoja tehokkaasti raiteiden varteen. Asukkaiden näkökulmasta metro on ensisijaisesti joukkoliikennehanke, jonka onnistumista mitataan sillä, miten se helpottaa päivittäistä liikkumista.

Read More

Valtuusto 8.9. Köyhien kurittaminen ei kaupungin taloutta pelasta

Valtuuston kokouksessa 8.9.2014 käsiteltiin talouden kehyksiä ja evästettiin tulevan talousarvion valmistelua. Perussuomalaiset esittivät kehyksen uudelleenvalmistelua siten, että maahanmuuttajien sosiaaliturva- ja terveydenhoitomenot eritellään. Tämä esitys onneksi kaatui kirkkain luvuin. Käytin aiheeseen liittyen puheenvuoron viime viikon puheenaiheesta eli toimeentulotuesta ja maahanmuuttajista.

Read More

Valtuusto 8.9. Parhaat säästöt syntyvät toimintaa parantamalla

Valtuuston kokouksessa 8.9.2014 käsiteltiin kuluneen vuoden seurantaraporttia. Seurannan yhteydessä päätetään aina myös tarvittavista muutoksista talousarvioon eli esimerkiksi toimialojen menoarvioihin. Vanhuspalveluiden toimialalla valtuustossa hiersi kysymys miljoonasta eurosta, joka toimialalla on onnistuttu säästämään ja arvioidaan säästyväksi loppuvuoden aikana. Kysymys kuului, voidaanko toimialan menoarviota pienentää.

Read More

Espoossa ei voida enää tinkiä koulukorjauksista

Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 6.9.2014.

Valtuusto päättää 8.9. kokouksessaan kehyksestä ensi vuoden talousarvion valmistelun pohjaksi. Vaikeassa taloustilanteessa kasvavan kaupungin haasteena on saada tulot riittämään sekä palveluihin että tarvittavien koulujen, päiväkotien, katujen ja uimahallien rakentamiseen – olemassa olevien rakennusten kunnossapitoa unohtamatta.

Read More

Lastenvaunukateus

Aivan aluksi: puolueiden ja poliitikkojen välinen nokittelu ei kuulu suosikkiasioihini politiikassa. Sitä ei ole kuitenkaan syytä sekoittaa asiakysymyksistä väittelyyn tai poliitikkojen avausten haastamiseen, jotka ovat tuiki tarpeellisia, elleivät jopa välttämättömiä. Poliitikko vastaa sanomisistaan pitkälti itse, mutta edustaa toki enemmän tai vähemmän myös puoluettaan. Enemmän silloin, jos on esimerkiksi valittu edustamaan ryhmäänsä.

Read More