TOIVOA. TARMOA. TULOKSIA.

On ollut kunnia toimia Uudenmaan kansanedustajana ja vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Tavoittelen jatkoa työlleni kevään eduskuntavaaleissa. Näiden asioiden puoluesta haluan jatkossakin tehdä sitkeästi töitä:

  • Tasa-arvo ei ole valmis. Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ovat pienen maan ja pienen ihmisen turva. Niitä on puolustettava tinkimättömästi.

Toivoa on. Tarmoa tarvitaan. Tuloksia tehdään.

Maailma on täynnä mielenkiintoisia ja raastavia ongelmia ratkottavaksi.

  • Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttäminen edellyttää johdonmukaista ja tieteeseen perustuvaa työtä myös tulevina vuosina. 
  • Koronapandemia on aiheuttanut valtavasti takapakkia nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa, kulttuurialan kukoistuksessa ja tasa-arvossa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
  • Euroopassa käydään sotaa, mikä pakottaa meidät hakemaan uutta asentoa myös Suomen turvallisuuteen, vauhdittamaan irtautumista fossiilienergiasta ja vahvistamaan kriisinsietokykyämme läpi koko yhteiskunnan.
  • Taloutta on hoidettava vastuullisesti ja tosiasiat tunnustaen: ympäristön asettamien raamien puitteissa, väestön ikääntymisen paineiden keskellä ja ymmärtäen, että koulutus on työllisyyden ja talouden vankin tukipilari.

Kevään vaaleissa on valinnan paikka. Käännetäänkö katse menneisyyteen vai raivataanko polkua parempaan huomiseen? Tehdäänkö planeetan pelastamiseksi kaikki voitava ja rakennetaanko taloutta ympäristön kantokyvyn rajoissa? Panostetaanko koulutukseen, kulttuuriin ja tieteeseen? Laitetaanko lasten ja nuorten hyvinvointi etusijalle?

Kerron alla tarkemmin teemoistani ja tavoitteistani.


KOULUTUS JA KULTTUURI

Laadukas koulutus on sekä tasa-arvon että työllisyyden vankkumaton tukipilari, joka luo perustan Suomen menestykselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot luovat uutta ja ratkovat aikamme suuria kysymyksiä. Ilman kulttuuria elämä on vain kalpea versio itsestään – tämän korona-aika rajoituksineen osoitti hyvin kouriintuntuvasti. Kulttuurilla on suuri merkitys paitsi yksittäisille ihmisille, myös koko kansakunnan kriisinkestävyydelle ja elinvoimalle.

Kuluneella kaudella neuvottelin tuntuvat panostukset kaikille koulutusasteille, tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja pienemmät ryhmäkoot, kaksivuotisen esikoulun kokeilun, sitovat mitoitukset oppilashuoltoon, maksuttoman toisen asteen koulutuksen ja ratkaisut, joilla saamme tutkimus- ja innovaatiorahoituksen nousuun. Puolustin korona-ajan kurittamaa kulttuurialaa, puskin eteenpäin tukia myös freelancereille ja johdin Vihreiden kulttuuripoliittisten linjausten uudistustyön.

Tulevalla kaudella sitkeää työtä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin puolesta on jatkettava. Aloitetaan esimerkiksi näistä: 

  • Ratkotaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ja vakinaistetaan kaksivuotinen eskari.
  • Huolehditaan, että peruskoulussa opettajilla on aikaa opettaa ja olla läsnä, ja että oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea. Varmistetaan, että jokainen nuori löytää jatkopolun peruskoulun jälkeen.
  • Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja perusrahoitusta. Pidetään kiinni maksuttomasta koulutuksesta. Luodaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
  • Puolustetaan tieteen vapautta ja panostetaan laadukkaaseen tutkimukseen. Kohdennetaan tehottomat ja haitalliset yritystuet uutta luovaan toimintaan.
  • Tunnistetaan kulttuurin merkitys hyvinvoinnille, taloudelle ja työllisyydelle. Nostetaan kulttuuribudjetti prosenttiin valtion budjetista. Tavoitellaan luovien alojen kasvua eurooppalaista keskitasoa kohti.
  • Parannetaan kulttuurin saavutettavuutta ja varmistetaan, että jokaisella – varhaiskasvatuksesta vankiloihin, nuorisotiloilta hoivakoteihin – on mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen.
  • Huolehditaan kulttuurin tekijöiden ja muiden alan ammattilaisten toimeentulosta. Korjataan reikäinen sosiaaliturva perustulolla. Rakennetaan toimivat kanavat ja tarvittava tietopohja tekijöiden tukemiseen tulevien kriisien varalta.

LUONTO JA ILMASTO

Suomalaiset rakastavat ja arvostavat luontoa ja toivovat päättäjiltä uskottavaa ilmastopolitiikkaa. Silti luonnon monimuotoisuus hupenee Suomessakin, ja jokainen ilmastopäätös tuntuu olevan valtavan väännön takana. Meillä on yhä valtavasti tekemistä, jotta saamme ihmisen toiminnan sovitettua luonnon asettamiin rajoihin. Ilmastokriisi ja luontokato ovat ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavia kriisejä, jotka valitettavasti ruokkivat toisiaan. Sama toimii onneksi myös toiseen suuntaan: ilmastokriisin torjuminen hidastaa luontokatoa ja luontokadon torjuminen jarruttaa ilmaston lämpenemistä.

Kuluneella kaudella olemme ottaneet harppauksia eteenpäin. Säädimme ilmastolain, jonka myötä tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä ei ole vain tavoite, vaan laki. Säädimme luonnonsuojelulain, joka luo perustan luontokadon torjunnan edellyttämille toimille. Teimme miljardiluokan panostuksia vihreään siirtymään ja päästöjen vähentämiseen. Nostimme luonnonsuojelun rahoituksen historiallisen korkealle tasolle. Suojelimme metsiä ja soita. Perustimme uusia kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita.

Työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi ei ole maalissa. Mutta ratkaisuja on. Ne vain täytyy toteuttaa:

  • Pelastetaan Suomen hiilinielut. Suojellaan valtion vanhat metsät ja ohjataan siirtymää luonnon kannalta kestävään metsätalouteen. 
  • Tehdään kaikkemme luontokadon pysäyttämiseksi. Säädetään tätä työtä varmistamaan luontolaki ja otetaan luontopääoma mukaan kansantalouden kirjanpitoon. Uudistetaan vesilaki ja metsälaki sekä kiristetään kaivoslakia. Tuplataan luonnonsuojelun rahoitus. Pidetään parempaa huolta Itämerestä.
  • Pidetään kiinni ilmastotavoitteista. Vähennetään päästöjä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Joudutetaan päästöttömän energian tuotantoa, irrotetaan liikenne fossiilisista ja uudistetaan maataloustukia ympäristön kannalta kestäviksi. Luovutaan ympäristölle haitallisista tuista. 
  • Ilmastopolitiikka on myös mitä suurimmassa määrin turvallisuuspolitiikkaa. Riippuvuus fossiilitaloudesta tekee nimittäin haavoittuvaiseksi. Ilmastokestävä energiaomavaraisuus, kestävä maatalous ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat paitsi ilmaston, myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta tavoiteltavia asioita. Ne ovat myös ihmisten arjen turva, kun fossiilisten rajut hintapiikit eivät enää iske suoraan suomalaisten kukkaroon.
  • Lopetetaan luonnonvarojen ylikulutus. Tehdään ympäristön kannalta kestävistä valinnoista helppoja, halpoja ja mutkattomia. Toteutetaan vihreä verouudistus. Pidetään huolta reilusta siirtymästä niin, että kaikki pysyvät muutoksissa mukana. Toteutetaan energiaraha, jotta kustannukset eivät kasaudu kohtuuttomasti pienituloisten harteille.
  • Parannetaan eläinten oikeuksia. Kielletään turkistarhaus. Kiristetään eläinten hyvinvointivaatimuksia maataloudessa. Lisätään kasvipohjaisen ruuan tarjontaa. Vähennetään lihankulutusta paitsi eläinten ja ympäristön, myös kansanterveyden tähden.

NUORET JA PERHEET

Suomi on maailman paras maa syntyä ja synnyttää. Meillä on huippuluokan palveluita lapsiperheille. Silti suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpien joukossa. Liian moni nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja suorituspaineita juuri silloin, kun pitäisi olla tilaa kokeilla, seikkailla, oppia ja kasvaa rauhassa omaksi itsekseen – siis olla nuori. On selvää, että tarvitsemme uutta otetta perheiden tukemiseen sekä lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Kuluneella kaudella kannattelimme lapsiperheitä kriisien keskellä ja kohensimme joiltain osin mm. opiskelijoiden toimeentuloa. Ehdotin teinineuvolaa murrosikää lähestyvien nuorten vanhempien tueksi ja valmistelin ratkaisuehdotuksia mm. neuvolapalveluiden kehittämiseksi. Puolustin lasten ja nuorten oikeuksia koronakriisissä täällä kotimaassa ja kaikenlaisissa kriiseissä ympäri maailmaa. Käynnistin keskustelua nuorten pahoinvoinnin juurisyistä ja vaadin kasvurauhaa paineiden keskellä. Perustin eduskuntaan Nuorten puolella -verkoston varmistamaan, että nuorten ääni kuuluu päätöksenteon ytimessä.

Nuorten hyvinvointi ja perheiden pärjääminen ovat ratkaisevia kysymyksiä koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Tartutaan härkää sarvista ja aloitetaan näillä:

  • Palautetaan nuorten hyvinvointi vähintään koronaa edeltävälle tasolle. Varmistetaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuus. Toteutetaan terapiatakuu. Puututaan pahoinvoinnin juurisyihin. Kammataan läpi viime vuosikymmenten politiikkatoimet ja niiden vaikutukset nuorten hyvinvointiin – ja otetaan tarvittaessa rohkeasti punakynä käyttöön.
  • Varmistetaan, että nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on riittävästi voimavaroja olla aidosti läsnä nuorten elämässä. Lisätään nuorisotyötä ja tarjotaan jokaiselle nuorelle mieluisa harrastus. Vahvistetaan nuorisotyön, sosiaalitoimen, koulun, poliisin ja perheiden yhteistyötä.
  • Uudistetaan sosiaaliturva perustuloksi. Korotetaan opintotukea ja huolehditaan, että nuorilla on aidosti mahdollisuus suorittaa opintoja.
  • Tarjotaan perheille tukea varhain. Helpotetaan kotipalvelun saamista. Perustetaan teinineuvolat tueksi vanhemmille ja perheille myös murrosiän kynnyksellä. Kehitetään neuvolaa tukemaan entistäkin paremmin perheiden jaksamista. Kohdataan isät ja lapsen muut huoltajat tasaveroisina vanhempina. Tuodaan isovanhemmanvapaa osaksi perhevapaajärjestelmää. Turvataan lastensuojelun voimavarat.
  • Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja lasten oikeuksia kaikilla päätöksenteon tasoilla.

TASA-ARVO JA IHMISOIKEUDET

Haluan, että jokaisella on vapaus olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai rasismista. Että jokaisella on aidosti mahdollisuus etsiä oma polkunsa, löytää oma juttunsa ja edetä elämässä. Että esimerkiksi sukupuoli on lattia, jolta ponnistaa – ei katto, johon törmää. Tasa-arvo ei etene itsestään ja itse asiassa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia haastetaan voimakkaasti eri puolilla maailmaa – Suomessakin. Turvallisuutta on vahvistettava tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja rauhaa vaalien.

Kuluneella kaudella uudistimme perhevapaat tukemaan aiempaa paremmin tasa-arvoa ja perheiden erilaisia elämäntilanteita. Veimme maaliin suostumusperustaisen seksuaalirikoslain, perheiden yhdenvertaisuutta parantavan vanhemmuuslain ja aborttilain uudistukset. (Translain osalta työ on toistaiseksi vielä kesken.) Olen myös tehnyt töitä myös maksuttoman ehkäisyn, seksuaalioikeuksien ja seksuaalikasvatuksen puolesta Suomessa ja maailmalla, ehdottanut asevelvollisuuden uudistamista sukupuolineutraaliksi sekä puolustanut huumeidenkäyttäjien, vankien, turvapaikanhakijoiden ja paperittomien perusoikeuksia.

Tasa-arvo ei ole valmis. Yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia on puolustettava tinkimättömästi myös tulevina vuosina. Aloitetaan näistä:

  • Puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan napakasti. Nostetaan turvakotipaikkojen määrä tarvetta ja kansainvälisten sopimusten vaatimuksia vastaavalle tasolle.
  • Lisätään palkka-avoimuutta ja kavennetaan selittämättömiä palkkaeroja. Luodaan ohjelma, jolla naisvaltaiset matalapalkka-alat saadaan nostettua palkkakuopasta. Puretaan alojen sukupuolittuneisuutta mm. laadukkaan opinto-ohjauksen avulla.
  • Joudutetaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa ja tehdään kotoutumisesta suomalainen menestystarina. Nostetaan pakolaiskiintiötä ja ratkaistaan paperittomien tilanne kestävällä tavalla. Pidetään huolta turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja parannetaan työllistymismahdollisuuksia. 
  • Korjataan ihmisoikeusloukkauksia kotimaassa. Uudistetaan asevelvollisuus sukupuolineutraaliksi. Siirrytään rankaisukeskeisestä ratkaisukeskeiseen huumepolitiikkaan. Vähennetään rikollisuutta vankeinhoidon laatua parantamalla. Vahvistetaan saamelaisten oikeuksia sekä karjalaisten ja muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen oikeuksia. Varmistetaan, että ikäihmisten ja vammaisten oikeudet toteutuvat hoiva- ja asumispalveluissa.
  • Puolustetaan tyttöjen oikeuksia ja seksuaalioikeuksia Suomen lisäksi myös maailmalla. Toteutetaan ihmisoikeusperustaista ja tasa-arvoa vahvistavaa ulkopolitiikkaa. Vakautetaan maailmaa diplomatian ja vaikuttavan kehitysyhteistyön keinoin.
  • Vaikutetaan arvojemme pohjalta rauhan ja turvallisuuden puolesta EU:n ja YK:n lisäksi myös Natossa. Tuetaan Ukrainaa niin kamppailussa itsenäisyytensä puolesta kuin jälleenrakennuksessakin.

TULE MUKAAN! 

Maailmaa ei muuteta yksin ja siksi pyydän apuasi. Olet lämpimästi tervetullut tekemään tai tukemaan kampanjaani esimerkiksi näin: 

Lahjoita kampanjaan. Olen valtavan kiitollinen, jos voit tukea kampanjaani rahallisesti pienellä, keskikokoisella tai suurella summalla! Lahjoituksia käytetään muun muassa esitteisiin, joukkoliikennemainoksiin ja lehti-ilmoituksiin.

Kerro kaverille. Vaalit ratkaistaan vaaliuurnilla. Siksi parasta vaalityötä on levittää tietoa kampanjasta Uudellamaalla asuville ystäville, tutuille ja tuntemattomillekin ja kannustaa heitä äänestämään. Jaa sisältöjä sosiaalisessa mediassa, kutsu minut kylään kaveriporukan illanviettoon tai vinkkaa työpaikan kahvipöydässä kollegoille. Kampanjaa (ja myös työtäni kansanedustajana ja valtuutettuna) voit seurata esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja YouTubessa.

Tule tukiryhmään. Onnistuneen kampanjan takana on aina tukiryhmän yhteinen ponnistus. Vaaleissa tarvitaan monenlaista osaamista. Jos haluat mukaan tekemässä kampanjaa, laita viestiä kampanjapäällikölleni Anne-Mari Hietaharjulle (annemarihietaharju@gmail.com) tai liity Facebook-ryhmään täällä.

Äänestä. Vaalipäivä on 2.4.2023 ja ennakkoäänestys (kotimaassa) 22. – 28.3.2023