Lapsen etu on ensisijainen – ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa

Puheenvuoro pidettiin välikysymyskeskustelussa 17.12.2019.

Arvoisa puhemies,

“Lapset sairastelevat koko ajan. Flunssaa, kuumetta, oksentelua, ripulia. Muutama päivä sitten tytär sai kohtauksen. Hän meni siniseksi ja lakkasi hengittämästä.”

Tämä on sitaatti Helsingin Sanomien artikkelista viime viikolta. Siinä kerrotaan pienestä suomalaisesta lapsesta, joka elää tällä hetkellä Al Holin leirillä.

Syyriassa vankileirillä olevien suomalaislasten ympärillä kuohuu. Se on valitettavaa, sillä nämä lapset eivät ole valinneet osaansa.

Lue lisää

Espoon budjetista sopu – puheenvuoro valtuuston kokouksessa

Olen ollut valtuutettuna kuusi vuotta. Ja jotenkin tuntuu, että tämä päivä on joka vuosi aika samankaltainen. Voin vain kuvitella, miltä se tuntuu vielä pidempään valtuustossa istuneista.

Vuoden välein väännämme ryhmien kesken koulutusleikkauksista, ennaltaehkäisevistä palveluista ja siitä, kummat ovat tärkeämpiä: uudet tiet vai terveet koulut – ja sitten täällä iloitsemme, kun olemme saaneet torjuttua lyhytnäköisiä karsimisia vaikkapa sivistyspalveluista.

Nähtäisiinkö ensi vuonna sellainen kaupunginjohtajan esitys, jossa koulutuksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden palvelutasosta pidetään kiinni tai jopa kohennetaan, ja kaupungin ilmastotavoitteet ja strategia näkyisivät niin esitetyissä liikenneratkaisuissa kuin muissakin investoinneissa.

No, ainakin on selvää, mihin vihreitä tarvitaan. Sopu ei ole täydellinen, mutta Vihreiden tärkeimmät tavoitteet toteutuivat hyvin.

Lue lisää

Tärkeää tulla kuulluksi: tet-harjoittelijan raportti eduskunnasta

Viikolla 47 eli 18.-24.11.2019, vietettiin lapsen oikeuksien viikkoa ja aihe oli todella tärkeä myös eduskunnassa. Uskon, että Suomessa pidemmän päälle oikeudet toteutuvat, mutta parannettavan varaa aina löytyy. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluukin mm. nuorten syrjäytymisen vähentäminen ja nuorten osallisuuden kasvattaminen, joka kertoo myös niistä epäkohdista, joita halutaan parantaa Suomessa.

Lue lisää

Tiedote: Opiskelijoiden osallisuus varmistettava Opetushallituksen johtokunnassa

Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanosta ja opiskelijoiden osallisuudesta. Valtioneuvosto vahvisti torstaina johtokunnan kokoonpanon. Edellisestä johtokunnasta poiketen ammattiin opiskelevat ja lukiolaiset ovat edustettuna johtokunnassa vuorovuosina.

– Rinteen hallitusohjelman ”Osaava ja osallistava Suomi”-otsikon valossa olisin toivonut opiskelijoiden osallisuuden pysyvän samalla tasolla kuin edellisessä johtokunnassa. Valitettavasti ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten edustusta kuitenkin kavennettiin ja siksi nyt on erityisen tärkeä varmistaa, että opiskelijoiden ääni kuuluu entistä vahvemmin muita reittejä pitkin, Hyrkkö toteaa.

Opetushallituksen johtokuntaan nimitetään yhteisöjä ja järjestöjä, jotka edustavat laajasti koulutusta, opetusta ja yhteiskuntaa. Julkisuudessa ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten niputtamista yhdelle paikalle on perusteltu johtokunnan rajallisella paikkamäärällä. Hallituspuolueita on tällä kaudella enemmän kuin edellisellä.Opetushallituksen johtokunnan koko on kuitenkin valtioneuvoston asetuksella hallituksen omissa käsissä.

–  Valtioneuvoston on tärkeää seurata opiskelijoiden osallisuuden toteutumista ja tarvittaessa arvioida nyt tehtyä päätöstä uudelleen esimerkiksi hallituskauden puolivälissä, Hyrkkö ehdottaa.

Johtokunnan tehtävänä on muun muassa osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen, seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä sekä ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat.

Hyrkkö kysyy kirjallisessa kysymyksessään, aikooko hallitus arvioida nyt tehtyä päätöstä hallituskauden puolivälissä sekä millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa, että sekä lukiolaisten että ammattiin opiskelevien ääni kuuluu Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa ja linjauksissa.

Kirjallinen kysymys Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanosta ja opiskelijoiden osallisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto on yleisistunnossaan nimittänyt Opetushallituksen johtokunnan, jonka tehtävänä on muun muassa osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen, seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä sekä ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat.

Edellisessä Opetushallituksen johtokunnassa opiskelijoiden osallisuutta vahvistettiin. Sekä ammattiin opiskelevilla että lukiolaisilla oli ensimmäistä kertaa oma edustajansa johtokunnassa. Valtioneuvoston nyt tekemän päätöksen myötä ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten edustajat vuorottelevat johtokunnassa. Siksi on olennaista varmistaa, että opiskelijoiden ääni kuuluu entistä vahvemmin muita reittejä pitkin.

Julkisuudessa perusteluksi johtokunnan kokoonpanon muutokselle on annettu hallituspuolueiden määrän kasvu edelliskauteen verrattuna. Opetushallituksen johtokunnan koko on kuitenkin valtioneuvostoon asetuksella hallituksen omissa käsissä. Valtioneuvosto voinee seurata opiskelijoiden osallisuuden toteutumista ja tarvittaessa arvioida nyt tehtyä päätöstä uudelleen esimerkiksi hallituskauden puolivälissä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa, että sekä lukiolaisten että ammattiin opiskelevien ääni kuuluu Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa ja linjauksissa ja

aikooko hallitus arvioida päätöstä Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanosta esimerkiksi hallituskauden puolivälissä?

Helsingissä 04.10.2019­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Saara Hyrkkö, Vihreä eduskuntaryhmä

Hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!

Minulla oli ilo nostaa lippu ja tuoda tervehdys Miina Sillanpään Säätiön tilaisuuteen juhlapäivän kunniaksi. Miina oli vaikuttaja, aktivisti ja tienraivaaja: torpparin tyttärestä hän nousi ensimmäisten kansanedustajien joukkoon ja Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi.

Lue lisää

Rinteen hallitus torjuu köyhyyttä ja ilmastonmuutosta

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Uusimaa-lehdessä 29.9.2019.

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok) kirjoitti Uusimaa-lehdessä (23.9.) hallituksen veropolitiikasta. Vestmanin värikkäät väitteet ja erikoiset johtopäätökset kaipaavat korjauksia.

Lue lisää

Espoon ei tule ryhtyä lyhytnäköisiin leikkauksiin

Espoon kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kuluvan vuoden taloustilanteesta. Verotulot ovat jäämässä budjetoidusta, minkä vuoksi kaupungin virkamiehet ovat ryhtyneet valmistelemaan sopeutuksia myös menoihin. Leikkaukset koulutuksesta tai muista asukkaiden kannalta aivan keskeisistä palveluista eivät vastaa Vihreiden käsitystä vastuullisesta päätöksenteosta, emmekä siksi sellaisiin ole valmiita.

Lue lisää

Poistetaan lapsiperheköyhyys

Lapsiperheköyhyys on yksi hyvinvointivaltion räikeimmistä epäkohdista. Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle. Tavoitteena on siksi oltava lapsiperheköyhyyden poistaminen ja sen vaikutusten pikainen lieventäminen.

Lue lisää

Ilmastopaneelin uuden raportin viesti on kirkas

Ilmastopaneeli IPCC:n uusimman raportin viesti on kirkas: meidän on muutettava tapaamme tuottaa ruokaa ja käyttää metsiä perustavanlaatuisella tavalla, jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää ja ihmisten elinolot turvata. Tämä tarkoittaa muun muassa kestävää metsäpolitiikkaa, lihansyönnin vähentämistä ja laajempaa luonnonsuojelua.

Lue lisää