Näissä sanoissa tiivistyy koulun ydin. Kun maailma ympärillä muuttuu, tulisi koulun aina olla askelen edellä, valmiina opettamaan tulevaisuuden taitoja. Oppiminen uudistuu vinhaa vauhtia ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Nyt jos koskaan on vaalittava koulutusjärjestelmän hyviä puolia ja ravisteltava niitä osia, jotka uhkaavat vanhentua.
Suomalainen koulutusjärjestelmä osaavine opettajineen on maailmankuulu. Laatuun ja tasa-arvoisuuteen panostamalla rakennamme osaamista, sivistystä ja työtä. Jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään ja tavoitella onnellisuutta. Monipuolinen osaaminen ja laadukas koulutus ovat globaalissa kilpailussa väestöltään pienen Suomen valttikortteja ja hyvinvointivaltion peruspilareita myös tulevaisuudessa.
Sisällöt ja menetelmät kuitenkin muuttuvat. Siinä muutoksessa Suomen kaltaisen koulutuksen suurvallan kannattaa kulkea etujoukoissa.
Otetaan esimerkiksi ohjelmointi, joka sisällytetään vuonna 2016 opetussuunnitelmaan. Siinä missä kirjailijat ennen loivat maailmaa kirjoitetun ja puhutun sanan avulla, on ohjelmointi nykyajan keksimisen kieli. Peruskoulu rakennettiin, jotta kaikki saisivat tarvittavat tiedot ja taidot elämään, oppimiseen ja uuden luomiseen. Samasta syystä ohjelmoinnin maailmaa ei ole varaa jättää vain pienen joukon hallittavaksi.
Ohjelmoinnissa ei ole kyse vain hauskoista kännykkäapplikaatioista ja peleistä, vaan paljon suuremmasta murroksesta. Maailma on jo nyt täynnä pieniä tietokoneita. Valta on sillä, joka ymmärtää, miten tietokoneet ajattelevat ja osaa antaa niille erilaisia ohjeita. Rohkaisevaa on se, että tietokoneiden toimintalogiikassa ei ole kyse mistään mystisestä salatieteestä, jota vain tietojenkäsittelytieteilijät voisivat ymmärtää.
Ohjelmoinnissa tarvittavat taidot eivät ole hyödyllisiä vain ohjelmoinnin näkökulmasta. Asioiden purkaminen osiin, ongelmanratkaisu ja ratkaisujen yleistäminen tulevat eteen kaikilla muillakin elämän osa-alueilla. Kaikista ei tietenkään tule koodareita. Olennaista onkin, että se on yhtä lailla mahdollisuus kuin leipurin, lääkärin, veturinkuljettajan tai astronautinkin ura. (Niissä kaikissa on muuten hyötyä ohjelmoinnin harjaannuttamasta ajattelusta!)
Ohjelmoinnin ilmaantuminen opetussuunnitelmaan ei toki ole ainoa tapa, jolla koulua nyt ravistellaan. Monipuolinen teknologia, uudet oppimisympäristöt, verkkokurssit, sähköiset oppimateriaalit ja sosiaalinen media ovat jo osa monen opettajan ja opiskelijan arkipäivää. Ne raivaavat päättäväisesti tietään kaikkiin luokkahuoneisiin ja luentosaleihin – ja hyvä niin. Viisaasti hyödynnettynä teknologia tarjoaa uusia tapoja ilmaista itseään, onnistua ja kehittää luovuutta.
Tulevaisuus on arvaamaton, joten se mikä tänään tuntuu tärkeältä huomisen taidolta ei välttämättä vielä riitä. Varmaa on se, että yllättäviä asioita tapahtuu ja mahdottomasta tulee mahdollista. Siksi on tärkeää, että kouluista ja oppilaitoksista valmistuu uteliaita, yhteistyökykyisiä ja ennakkoluulottomia ihmisiä. Teknologian rinnalla tarvitaan uuden ajan pedagogiaa. Sen kehittämisessä suomalaiset opettajat voivat näyttää pelottomasti mallia maailmalle.
Tulevan eduskunnan tulee varmistaa, että koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on riittävää ja että suomalainen koulutus uudistetaan kestämään ja kukoistamaan myös muuttuvassa maailmassa. Koulutukseen satsaaminen kannattaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkövinkkelistä. Sen avulla leivotaan tulevia kilpailukyvyn vetureita – ja annetaan niin leipurin, veturinkuljettajan kuin koodarinkin urasta haaveilevien lasten tehdä unelmistaan totta.
Viitteen vaalilehden julkaisutilaisuus Vanhalla ylioppilastalolla. Kuva: Andrei Sergejeff
Kirjoitus on julkaistu Tieteen ja teknologian vihreiden vaalilehdessä. Kyseisessä lehdessä on runsaasti lukemisen arvoisia artikkeleita Vihreiltä ehdokkailta ympäri Suomen.
Tieteen ja teknologian Vihreät – Viite on Vihreiden suurin valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys, jonka tavoitteena on edistää tietoon ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa.
Klikkaa suuremmaksi. Lähde: Vihreiden koulutuspoliittinen ohjelma
