Yhtiö ei ole mörkö, mutta toteutus ratkaisee (Espoo Cateringista)

Kaupunginvaltuusto käsitteli Espoon ruokapalveluita tuottavan liikelaitoksen, Espoo Cateringin, tulevaisuutta. Ehdotuksena oli se, että Cateringin toiminta siirretään uuteen, kaupungin omistamaan in house -yhtiöön. Vaikka käsiteltävänä oleva asia repii jakolinjoja, on ollut hienoa nähdä espoolaista kansaisaktivismia ja katutason vaikuttamista, kuten mielenosoitus tänään valtuustotalon pihalla. Harmillista on puolestaan se, ettei kunnollista keskustelua ole tuntunut syntyvän. Valmisteluorganisaation argumentit ovat keskittyneet ylistämään esitettävää in house -yhtiövaihtoehtoa sen sijaan, että olisi analysoitu yhtä kattavasti ja objektiivisesti kaikkien eri järjestämisvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Vastaavasti liikelaitosmallin säilyttämistä puolustavat tahot ovat parjanneet yhtiömuotoa toisinaan huterinkin perustein.

Asia ei ole yksioikoinen. Kuntalain perustelujen nojalla vaikuttaa oman tulkintani mukaan selvältä, että nykyisellään emme voi jatkaa. Suuri kysymys kuuluu, mikä on järkevin ja kestävin tapa varmistaa, että espoolaiset lapset, nuoret ja vanhukset saavat jatkossakin laadukasta ja maukasta ruokaa.

In house -yhtiö mahdollistaa vanhuspalveluiden Elä ja Asu -konseptin, eräänlaisten yhteisöllisten olohuoneiden kehittämisen. Toisaalta jopa kaupungin kokonaan omistamassa yhtiössä päätösvalta asioista on läpinäkymättömämpää ja kauempana valtuutetuista, kuin liikelaitoksessa. Yhtiömuoto itsessään ei ole mikään mörkö, mutta etenkin kehnosti toteutettuna in house -yhtiö voi tuoda mukanaan monimutkaisia hallintokiemuroita ja siten vaarantaa erinomaisesti toimineen liikelaitoksen kehityskulun.

Ennen kesää äänestimme kaupunginhallituksessa asian palauttamisen puolesta, sillä perusteita asiasta päättämiselle ei ollut riittävästi saatavilla. Kaikkia valmistelun puutteita ei ole vieläkään korjattu, minkä vuoksi olisin ollut valmis tänäänkin tukemaan palautusta. Tänään asiasta kuitenkin päätettiin. Vaikutti jo varhain vääjäämättömältä, että in house -yhtiövaihtoehto saa enemmistön tuen. Minusta vastuullista on silloin tehdä kaikkensa sen eteen, että hyväksyttävä vaihtoehto on paras mahdollinen. Tämän vuoksi halusin puuttua neljään erityiseen huoleen koskien pohjaesitystä, jossa kaupungin hyvintoimiva liikelaitos muutetaan kaupungin omistamaksi in house -yhtiöksi. Tein neljä lisäysesitystä, jotka löytyvät tekstistä kursivoituna.

1. Miten varmistetaan, että kaupunki pystyy jatkossakin huolehtimaan palvelutasosta, ruuan laadusta ja toiminnan vastuullisuudesta?

On selvää, että mikäli toiminta yhtiöitetään, on kaupungin omistajaohjausta vahvistettava ja yhtiön toimintaa seurattava tarkalla silmällä. Aiheesta käytyjen keskustelujen tuoksinassa on herännyt huoli siitä, onko tässä tosiasiallisesti kyse vain välivaiheesta kohti kaiken ruokahuoltotoiminnan myymistä ulos kaupungin käsistä. Esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailu on strategisesti merkittävä toiminto, jota kaupungin ei ole syytä päästää käsistään. Siksi esitin seuraavaa lisäystä, jossa todetaan valtuuston tahtotilaksi se, että Cateringin toiminta pysyy kaupungin hyppysissä:

Espoo Cateringin palveluiden tulee jatkossakin säilyä kaupungin omassa hallinnassa ja valtuuston ohjauksen ja omistajaohjauksen alaisuudessa, jotta voidaan huolehtia palvelutasosta, ruoan laadusta ja toiminnan vastuullisuudesta.

2. Säästöjen nyhtäminen valmiiksi pienituloisten työntekijöiden palkkoja polkemalla on moraalitonta ja lyhytnäköistä.

Valmistelumateriaalissa pyörii yhä mukana epätarkka ja Helsingin toteutumatta jääneisiin laskelmiin perustuva 1,6Me säästöoletus, jonka pohjana olisi Cateringin tulevien työntekijöiden palkkojen alentaminen nykyisestä. Tämä ei ole inhimillinen eikä oikeudenmukainen tapa hakea säästöä etenkään, kun kyseessä on toiminto, jossa työntekijät ovat onnistuneet parantamaan tuottavuutta merkittävästi. Pienituloisten ihmisten köyhyys on muutenkin lisääntynyt Suomessa ja yhä useampi työssäkäyvä joutuu jo nykyään täydentämään toimeentuloaan toimeentulotuella. Tätä kehitystä Espoon ei tule edistää. Siksi esitin seuraavaa lisäystä, jossa turvataan tulevan yhtiön työntekijöiden työehdot:

In house -yhtiön perustamisen yhteydessä ei muuteta henkilöstön työehtoja. Kaupungin tahtotila on, että yhtiön henkilöstön työehdot vastaavat kokonaisuutena tarkasteltuna vähintään Avaintyönantajien työehtosopimuksen ehtoja.

3. Ruokahuoltotoiminnan järjestämistavan muutos ei saa tarkoittaa lisäkuormitusta nyt jo tiukoilla oleville päiväkotien ja koulujen työntekijöille eikä ostotoiminnan järjestämiseen tarvittavia rahoja tule etsiä toimialojen toiminnan niukoista resursseista. Siksi esitin seuraavaa lisäystä, jolla varmistetaan, että muutoksen aiheuttamat kustannukset eivät kohdistu epätarkoituksenmukaisesti:

Ruokahuollon järjestämistavan muutoksesta aiheutuvat mahdolliset lisäkustannukset tilaajatoimialoille (varhaiskasvatus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut) on kompensoitava budjettijärjestelyin.

4. Voidakseen jatkossakin seurata Cateringin toimintaa ja toteuttaa laadukasta omistajaohjausta on valtuutetuille turvattava yhtiöjärjestyksessä riittävä tiedonsaantioikeus. Näin on toimittu myös Helsingissä Palmian osien yhtiöittämisen yhteydessä. Siksi esitin neljättä lisäystä, jolla tämä varmistetaan jatkovalmistelussa:

Perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksessä on huolehdittava, että valtuutettujen tiedonsaantioikeus ruokapalveluiden järjestämisestä ei saa heikentyä kohtuuttomasti.

Ilman näitä tarkennuksia minun olisi kutakuinkin mahdotonta tukea ruokapalveluiden siirtoa perustettavaan in house -yhtiöön.

JHL osoitti keväällä mieltä Valtuustotalon edessä.