Elämä, terveys ja tasa-arvo.
Aluevaalit pidettiin 23.1.2022. Tulin valituksi historian ensimmäiseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon 1769 äänellä. Suuri kiitos luottamuksesta!
Lähdin ehdolle, koska haluan jatkossakin puolustaa mielenterveyttä, lasten ja nuorten hyvinvointia, perheiden tukipalveluita ja fiksuja sähköisiä palveluita. Näiden asioiden puolesta olen viime vuodet tehnyt hartiavoimin töitä Espoossa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajana. Tuntuu tärkeältä jatkaa työtä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Uskon, että kokemuksestani on hyötyä, kun uutta hyvinvointialuetta pystytetään.
Emme voi varmuudella tietää, mitä kaikkia kysymyksiä nyt valittavien päättäjien eteen tulee ratkottavaksi. Siksi tarvitaan ihmisiä, jotka ottavat asioista selvää, etsivät väsymättä fiksumpia tapoja tehdä asioita, uskaltavat tarttua ratkaisuihin ja joilla on sydän paikallaan.
Viisi syytä äänestää aluevaaleissa – ja samalla viisi asiaa, joiden puolesta teen työtä hyvinvointialueella:
1. MIELENTERVEYSPALVELUT
Uudella hyvinvointialueella meillä on mahdollisuus ja mielestäni myös velvollisuus varmistaa alusta asti, että mielenterveyspalvelut toimivat. Tarvitaan terapiatakuu ja panostuksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Kun elämä menee solmuun, apua on saatava nopeasti. Ongelmia tulee ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin ja myös raskaampia psykiatrisia hoitoja tarvitsevien on päästävä ripeästi palveluiden piiriin.
2. NUORTEN HYVINVOINTI
Hyvinvointialueilla rakennetaan nuorten hyvinvoinnin, oppimisen, mielenterveyden ja seksuaaliterveyden kulmakiviä yhteistyössä perheiden, koulujen ja nuorisotyön kanssa. Kouluterkkareita, kuraattoreita ja psykologeja on oltava tarpeeksi, jotta heillä on aikaa kohdata nuoria ja olla läsnä kouluyhteisössä. Nuorten maksuton ehkäisy on tutkitusti vaikuttava ja taloudellisesti järkevä keino vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja edistää nuorten hyvinvointia. Se tulisi ottaa käyttöön koko alueella.
3. PERHEIDEN TUKEMINEN
Neuvola kulkee perheiden rinnalla elämän ensi sykkeistä asti. Silti moneen odottamiseen, synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvään kysymykseen on etsittävä neuvoja omin päin. Neuvoloiden voimavarat on saatava kuntoon, jotta hoitajilla ja perheillä on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde ja jotta pystytään entistä paremmin vastaamaan moninaisten vauvaperheiden erilaisiin tarpeisiin. Neuvoja ja tukea vanhemmuuteen tarvitaan myös vauva-ajan jälkeen. Olen ehdottanut teinineuvolaa murrosikäisten nuorten vanhempien tueksi.
4. TOIMIVAT SÄHKÖISET PALVELUT
Näen digitaalisissa palveluissa paljon mahdollisuuksia ja pidän täysin välttämättömänä, että niiden kehittämiseen panostetaan. Monelle sähköinen ajanvaraus, etävastaanotot ja chat-palvelut olisivat luonteva ja mutkaton tapa asioida. Kaikissa tilanteissa ja kaikille ihmisille ne eivät kuitenkaan ole toimiva vaihtoehto – silloin palvelua on saatava sujuvasti kasvotusten tai puhelimitse. Kukaan ei myöskään saa jäädä puutteellisten digitaitojen tai toimimattomien laitteiden takia ilman hoitoa.
5. TASA-ARVO
Aluevaalit ovat mitä suurimmassa määrin myös tasa-arvovaalit. Hyvinvointialueilla vaikutetaan esimerkiksi siihen, minkälaista tukea synnyttäjät saavat ennen ja jälkeen raskauden ja kuinka paljon resursseja laitamme naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Ratkaistavana on myös naisvaltaisten sosiaali- ja terveysalojen työhyvinvointikriisi. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisen tulee olla hyvinvointialueen toiminnan lähtökohta. Jokaisen on voitava elää vapaasti omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä, väkivallasta tai kiusaamisesta.