Koronakriisistä huolimatta hallitus on tehnyt koulutuspanostuksia ja lyhentänyt koulutuksenkorjausvelkaa. Tällä tiellä on yhä jatkettava. Vihreät esittää vahvempaa tukea tarvitsevien lasten mukana koululle tulevaa “reppurahaa”, henkilöstömitoitusta opetusalalle ja tukea digitaaliseen etäopetukseen. Ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat pitää Vihreiden mukaan käyttää täysimääräisesti koulutukseen.

–Olemme tyytyväisiä siihen, miten olemme saaneet eteenpäin meille tärkeitä asioita. Koulutuksen kunnianpalautus on käynnissä. Koulutus on paremmassa tilassa kuin se aiemmin oli, ja olemme pystyneet satsaamaan siihen jopa korona-aikana, Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo toteaa.

Hallitus on palauttanut lasten subjektiivisen oikeuden täyspäiväiseen varhaiskasvatukseen, pienentänyt opetuksen ryhmäkokoja, vahvistanut koulutuksen perusrahoitusta ja parantanut tukea oppimiseen ja hyvinvointiin.

Seuraava iso askel koulutuksen saralla on Vihreiden mielestä saada myös opetusalalle henkilöstömitoitus, niin kuin sote-alalla on jo pitkään ollut. Hallitus valmistelee tällä hetkellä sitovaa mitoitusta oppilashuollon psykologeille ja kuraattoreille. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on ollut Vihreille suuri saavutus. Vihreiden mukaan seuraavaksi mitoitus pitäisi saada myös erityisopettajille ja opinto-ohjaajille.

–Kuluva vuosi on näyttänyt, kuinka korvaamattoman tärkeää on, että aikuisilla on aikaa kuunnella ja tukea lasta koulussa, vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö toteaa.

Vihreät korostaa myös tarvetta tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen lisäämiselle.

–Koulutuksen keskiössä tulisi olla ihmisenä kasvaminen ja empatiakyky. Lapset tarvitsevat pärjätäkseen monipuolisia oppimistaitoja ja työkaluja oman sekä toisten hyvinvoinnin edistämiseen. Empatiataidoilla voitaisiin myös torjua tehokkaasti kiusaamista, Ohisalo sanoo.

Myös koulutuksen rahoitus tulee Vihreiden mukaan miettiä uusiksi tukea tarvitsevien oppilaiden osalta.

–Tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eivät välttämättä saa tarvitsemaansa tukea. Se voi kuormittaa koko ryhmää, viedä huomiota muilta oppilailta ja aiheuttaa uusia ongelmia. Olisikin parempi siirtyä niin sanottuun “reppuraha”-malliin, jossa enemmän tukea tarvitseva lapsi tuo kouluun uusia resursseja ja mahdollisuuksia, Hyrkkö ehdottaa.

Koulutuksen aluepolitiikasta on aika siirtyä politiikkaan, jonka keskiössä on lapsen tarpeet. Pitkien välimatkojen Suomessa olisi mahdollista parantaa koulutusmahdollisuuksia lisäämällä koulujen välistä yhteistyötä ja etäyhteyksien avulla tapahtuvaa opetusta.

–Korona-ajan jälkeenkin voisi hyödyntää digivälitteistä opetusta kasvokkain tapahtuvan opetuksen rinnalla. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, että sille löytyy riittävä tuki ja laitteet. Opettajien aika ei saa mennä it-tukena toimimiseen, Ohisalo toteaa.

Kun Vihreät aloitti hallituksessa, oli edellinen hallitus leikannut koulutuksesta miljardin. Jo nyt pysyvän rahoituksen lisäämisestä koulutukseen on saatu sovittua 550 miljoonan euron edestä ja pelkästään tälle ja ensi vuodelle on yli 900 miljoonaa euroa määräaikaista lisärahaa.

–Kuntien vaikea taloudellinen tilanne, aiemmin tapahtuneet koulutusleikkaukset ja koronakriisi ovat vaarassa nakertaa perustaa koulutuksen tasa-arvolta ja turvalliselta kouluarjelta. Nyt on oltava erityisen tarkkana, että riittävät panostukset kouluun toteutuvat, Ohisalo korostaa.

–Vihreiden tavoitteena on, että koulutuksen rahoitus nousee vähintään pohjoismaiselle keskitasolle vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaa 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, Hyrkkö sanoo.