Varhaiskasvatuksen tilanteen korjaaminen vaatii keinoja

Varhaiskasvatuksen ongelmista on puhuttu jo vuosikausia ja moni kokee voimattomuutta. Mutta ekan kerran aikoihin asia tuntuu nyt nousseen laajasti ihmisten tietoisuuteen. Tästä suuri kiitos kuuluu alan ammattilaisille, jotka ovat kertoneet kokemuksistaan ja lähteneet liikkeelle.

Sain teiltä eilisen kirjoituksen jälkeen eri kanavissa aivan valtavasti kommentteja, huomioita ja ehdotuksia varhaiskasvatuksen tilanteen korjaamiseen ja kohentamiseen. Kiitos niistä. Teen parhaani, jotta tilanne todella muuttuisi.

Asiaa ei ratkaista pelkästään eduskunnassa ja hallituksessa. Monet nopeatkin keinot löytyvät kuntien ja muiden varhaiskasvatusalan työnantajien käsistä. Moni korjausliike vaatii toteutuakseen rahaa, mutta ennen kaikkea poliittista tahtoa. Esimerkiksi johtamiseen panostaminen, laitoshuoltajien ja varahenkilöiden riittävän määrän varmistaminen ja työhyvinvointiin satsaaminen eivät välttämättä maksa paljon. Monessa kunnassa neuvotellaan parhaillaan ensi vuoden budjetista. Leikataanko vai satsataanko?

Konkreettisesti ehdotitte tällaista:

✏️ Valtion pitäisi estää suhdelukukikkailu, säätää pienemmät ryhmäkoot, luoda fiksu kolmiportaisen tuen malli ja varata siihen riittävä rahoitus, lisätä koulutuspaikkoja ja fiksata varhaiskasvatuksen ammattilaisten toimenkuva.

🛠 Kuntien ja työnantajien pitäisi puolestaan huolehtia johtamisesta ja nykyisten työntekijöiden jaksamisesta, palauttaa päiväkotiapulaiset, palkata varahenkilöitä mm. opettajien suunnitteluajaksi, varmistaa riittävä tuki lasten tarpeiden mukaisesti, solmia vakituisia työsopimuksia ja lisätä moniammatillista yhteistyötä.

Vaikeahan näistä on olla eri mieltä! Siispä hommiin. Kaikkea ei varmasti saada kuntoon heti, mutta nykymenon jatko ei sekään ole vaihtoehto. Otan tosi mielelläni myös jatkossa vastaan lisää ehdotuksia, kommentteja ja kokemuksianne aiheesta.