Valtuuston strategiaseminaari: Sanoja tekojen edellä & Elvis

Valtuusto kokoontui tänään strategiaseminaariin koko päiväksi puimaan tekeillä olevaa Espoo-tarinaa ja strategiaa, niiden rinnalle työstettävää valtuustosopimusta sekä poikkihallinnollisia ohjausryhmiä, jotka Susanna Rahkosen sanoin lihallistavat strategiaa.

Strategiaseminaari konseptina saattaa kuulostaa vähän puisevalta, mutta todellisuudessa täällä on oltava silmä kovana ja korvat höröllä. Sanoista syntyy lopulta tekoja, siksi näitä papereita kirjoitetaan ja sanamuotoja hiotaan. Puisevuus oli myös kaukana, kun Martti Hellström esitteli Nuorten elinvoimaisuus -ryhmän tavoitteita mm. Elviksen ja Pave Maijasen säestämänä. Juuri tällaista räjähdysvoimaa politiikka toisinaan kaipaa.

Strategiaprosessi ja ohjelmaryhmät ovat edenneet vuoden alusta lähtien hyvässä yhteistyössä. Espoo-tarinan ensimmäinen luonnos oli aika karu (pdf), mutta kaupunkilaisten ja valtuustoryhmien kommenttien myötä se on liikahtanut parempaan suuntaan. Vielä kun saadaan varsinaiset strategiatavoitteet kohdalleen, niin saamme hyvän pohjan valtuustokaudelle.

Valtuustosopimuksen valmistelu ja rooli on sen sijaan minulle vielä hieman hämärän peitossa. Prosessia vetävä kaupunginhallituksen puheenjohtaja vilautti meille tänään kokoomuksen ruiskukalla varustetut kalvosulkeiset, joiden pohjalta neuvotteluja on ilmeisesti tarkoitus käydä. Katsotaan, katsotaan.

***

Oma puheenvuoroni strategialuonnoksesta oli jotakuinkin tällainen:

1. Kiitos hyvästä valmistelusta, tarina on edennyt hyvään suuntaan. Erityisesti kiitän lasten ja nuorten osallistuuden ja elämänlaadun vahvistamista sekä sisäilmaongelmien ratkaisemiseen sitoutumista.

2. Kaupunkilaisten vastuullisuutta emme voi valtuustotasolta käskyttää. Sen sijaan tehtävänämme on luoda edellytyksiä hyvälle elämälle ja sitä myöten vastuunkantamiselle myös jokaisen omassa arjessa. Jokaiselle espoolaiselle tulisi maksukyvystä tai elämäntilanteesta riippumatta turvata tähän mahdollisuus. Toivoisinkin, että nostaisimme esiin hieman konkreettisempia tavoitteita esimerkiksi terveyserojen kaventamisesta sen lisäksi, että sitoudumme parantamaan terveyspalvelujen saatavuutta.

Toinen osallistumisen mahdollisuuksiin liittyvä asia on aiemminkin esiin noussut kieli- ja maahanmuuttokeskustelu. Siihen liittyen korostaisin kielikoulutuksen ja muiden kouluttautumismahdollisuuksien rinnalla segretaation ehkäisyä ja purkamista. Etenkin vieraskielisten lasten kielenoppimisen kannalta nimenomaan arjen kohtaamiset suomenkielisten kanssa elinympäristössä ja esimerkiksi päiväkotiryhmissä ovat aivan keskeisiä.

3. Kunnianhimoisia ilmastotavoitteita peräänkuulutan minäkin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kysyi, eikö niitä voitaisi niputtaa kestävän kehityksen alle. Kestävä kehitys kaikessa moniulotteisuudessaan on tietenkin tärkeä asia, mutta etenkin valtuustosopimustasolla meillä pitää olla rohkeutta avata kyseistä termiä konkreettisiksi tavoitteiksi. Mikäli haluamme todella olla edelläkävijäkaupunki, meidän tulee sitoutua toimimaan sen mukaisesti myös ilmastoasioissa.

4. Lisäksi saamme toivon mukaan vielä tehtyä muutamia viilauksia ja sävymuutoksia. Esimerkiksi henkilöstön niputtamista resurssit-termin alle vierastan yhä. Voisimmeko puhua esimerkiksi henkilöstöstä, taloudesta ja johtamisesta?

***

P.S. Vilpittömät pahoittelut kaikille lukijoille paussista kirjoittamisessa. Kandidaatintyö on nyt palautettu, joten otan itseäni niskasta kiinni. Laadukkaat väliajan kokousraportit kaupunginhallituksesta, tila- ja asuntojaostosta sekä valtuustosta löydät esimerkiksi Tiina Elon blogista.