Valtuustoaloite lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi 25 ikävuodessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. 

Lastensuojelun jälkihuollon lakisääteistä ikärajaa ollaan laskemassa 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. Tämä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden kannalta ongelmallista monestakin syystä.

Read More

Peruskoulussa on raivattava opettajille tilaa tehdä työtään

Kun opettajalla on aikaa huomata takarivin hiljainen, luoda yhteys rasavilliin, kannustaa nopeampaa oppijaa ja rohkaista hitaammin hoksaavaa, ihmeitä voi tapahtua. Ja niitä tapahtuu suomalaisessa peruskoulussa joka ikinen päivä.

Jotta tämä olisi totta myös tulevaisuudessa ja joka kolkassa, peruskoulussa on laitettava perusasiat kuntoon ja raivattava opettajille tilaa tehdä työtään.

Read More

Ajatus “teinineuvolasta” etenee Espoossa!

Linjasimme juuri uuden kaupunginvaltuuston ekassa kokouksessa aloitteeni pohjalta, että murrosikäisten vanhempien tukipalveluita on syytä kehittää edelleen ja niiden riittävyydestä on huolehdittava etenkin koronakriisin jälkihoidossa. Lisäksi selvitetään tarvetta ja mahdollisuutta luoda uusia toimintamalleja nuorisoikäisten vanhempien vanhemmuuden tukemiseksi matalalla kynnyksellä. Nämä toivomusesitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Read More

Koulutuksen suunta kohti hyvinvoinnin ja tasa-arvon vuosikym­mentä

Koko suomalaisen yhteiskunnan kivijalka on ajatus siitä, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Sen toteutumista ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Liian moni lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea ja liian moni opettaja väsyy. Sisäilmaongelmat piinaavat eri puolilla Suomea, ja koulutusleikkauksien vastustamisesta on tullut jokavuotinen kamppailu kunnissa. 

Read More

Wanted: A national plan to close the learning and wellbeing gap

Julkaistu ensimmäisen kerran Helsinki Times -kolumnina 27.4.2021.

The Covid crisis doesn’t treat people equally. We all feel the disadvantage of the restrictions, closing of public spaces and the lack of services. But certain groups suffer even more than others. Especially children and young people, some of whom have been at home schools for over a year, experience the effects of the worldwide pandemic in a tragic way. 

Read More

Talousarvioaloite: Nuorten mielenterveyspalveluiden parantaminen

Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta jo ennen koronakriisiä, mutta poikkeuksellinen vuosi on entisestään lisännyt tuen tarvetta. Tammikuussa 2021 nuorten mielenterveyspalveluissa oli 20 % enemmän käyntejä kuin tammikuussa 2020. Kiireettömiin aikoihin on yli kuukauden jono. Hoitojaksoaan odottaville nuorille on luotu kannattelujaksoja, mutta ne eivät ole kestävä ratkaisu resurssipulaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittaminen kärsii liian vähäisestä sosiaalityöntekijäresurssista. Koulupsykologien puuttuminen vaikeuttaa jatkohoitoa ja myös heikentää mahdollisuuksia ennaltaehkäistä vakavampien ongelmien syntyä. Jonoja on tarkoitus purkaa ostopalveluita hyödyntäen, mutta sekään ei ratkaise koko ongelmaa.

Read More

Valtuustoaloite vanhempien tukemisesta

Vanhempien jaksaminen ja nuorten hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kouluterveyskysely on jo vuosien ajan kertonut huolestuttavaa viestiä nuorten pahoinvoinnista ja koronakriisi rajoituksineen on entisestään syventänyt hätää.

Monet vanhemmat kokevat neuvottomuutta, kun oma lapsi lähestyy murrosikää, itsenäistyy, kokeilee rajojaan ja tekee elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Omatkin voimavarat saattavat olla vähissä.

Read More