Vihreät ratkaisut huumausainepolitiikkaan

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi sai täyteen 50 000 allekirjoitusta ja aloite etenee eduskuntaan. Aiheesta on tämän jälkeen noussut runsaasti keskustelua.

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Asia on linjattu muun muassa Vihreiden poliittisessa ohjelmassa. Huumekaupan kuitenkin tulee olla jatkossakin rangaistavaa. Huumekauppiaiden saattaminen oikeuden eteen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat keskeisiä keinoja puuttua ongelmaan.

Read More

Lukiouudistuksia hyvinvointi edellä

Parasta lukiossa? Parhaiten jäivät mieleen seikkailut niin uusien ihmisten kuin matemaattisten yhtälöidenkin parissa. Taitavien opettajien sytyttämä innostus, yhteenkuuluvuuden tunne, itsensä ylittäminen. Toisaalta muistan hyvin myös vaikeat hetket, itsensä etsimisen ja jännityksen tulevaisuudesta.

Read More

Mielenterveystarkastuksista apu ennaltaehkäisyyn?

Ehdotin SuomiAreenassa Vihreiden puoluepäivässä mielenterveystarkastuksia terveystarkastusten rinnalle avuksi mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Kuvitellaan tilanne, jossa jalkani murtuu. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa vaivan ja hoitopolku on mutkaton. Apua saa nopeasti. Niin sen pitääkin mennä.

Tilanne on toinen, jos jalan sijaan murtuukin mieli.

Read More

Mielenterveysongelmiin on saatava nykyistä helpommin apua

Mielenterveyden ongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Jokainen, joka on itse sairastunut tai jonka läheinen on kärsinyt mielenterveyden ongelmista tietää, miten vaikea paikka sairastuminen voi olla. Meidän on yhteiskuntana viimein katsottava peiliin: mielenterveyden ongelmiin on saatava helposti apua ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Read More

Neljä askelta parempiin mielenterveyspalveluihin

On helpompi rakentaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Mielenterveyden ongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään omaa haavoittuvaisuuttaan. Nykyään mielenterveyden ongelmista onneksi puhutaan enemmän kuin aiemmin. Toivon, että se rohkaisee entistä useampia huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja huomioimaan myös muut ihmiset arvostavasti.

Mielenterveyspalveluita kehitetään Espoossa jatkuvasti ja ne ovat olleet myös puheenjohtamani sosiaali- ja terveyslautakunnan agendalla tällä kaudella.

Neljä askelta mielenterveyspalveluiden kehittämiseen:

✔️ Ei päästetä ketään putoamaan tai unohtumaan jonoon. Varmistetaan henkilöstön valmius kohdata mielenterveys- ja päihdeongelmia kaikissa sotepalveluissa, huolehditaan sujuvista palveluketjuista, puretaan jonot, vahvistetaan etsivää työtä ja digitaalisia palveluita. Lisäksi laadukas varhaiskasvatus ja koulutus avainasemassa – oppilaitoksissa on oltava aikaa huomata nuori ja tarvittaessa vähän tuuppiakin avun äärelle!

✔️ Viedään palvelut lähelle ja mielenterveyden osaamista arkiympäristöön. Vahvistetaan nuorten omaa mielenterveysosaamista, lisätään mielenterveyden osaamista kouluissa ja päiväkodeissa ja madalletaan kynnystä päästä koulupsykologin tai -kuraattorin puheille.

✔️ Helpotetaan tuen ääreen hakeutumista. Mielenterveyspalveluiden pitäisi olla liukumäki, ei viidakko. Helpotetaan pääsyä keskusteluavun piiriin ja psykoterapiaan. Varmistetaan, että mielenterveysongelmien kanssa painiva saa asianmukaista hoitoa ilman ylimääräistä ponnistelua.

✔️ Suunnataan katse erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja ryhmiin. Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten ja sateenkaarinuorten kasvuympäristö on muita nuoria useammin turvaton. Syrjivä kiusaaminen, väkivallan uhka, ahdistuneisuusoireilu, yksinäisyys ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä. Mielenterveyden edistäminen vaatii myös rasisminvastaista työtä ja yhdenvertaisuuden puolustamista!

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu, kuuluu Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfamin tunnuslause. Se on täysin totta, ja siksi myös omaisten tuesta on todella tärkeää huolehtia. Tässä järjestöjen tekemä työ on aivan korvaamatonta. Se on syytä huomioida myös julkisissa palveluissa – keskusteluapua on oltava tarjolla matalalla kynnyksellä.