Päättäjillä on ratkottavana mielenterveyskriisi

Kolumni on julkaistu ensimmäistä kertaa Länsiväylässä lauantaina 18.12.2021.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen viesti on karu: yli puolet kokee psyykkistä kuormittuneisuutta ja joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- tai masennusoireista. Joka kolmas.

Kylmäävät luvut eivät mene pelkästään koronan piikkiin. Kyse on pidemmän aikaa kehkeytyneestä ongelmasta, johon ei ole tartuttu riittävällä vakavuudella.

Read More

Aluevaaleista mielenterveysvaalit, eikö niin?

Matalan kynnyksen mielenterveyspiste joka kuntaan ja terapiatakuu koko maahan. Lisää psykologeja kouluihin ja riittävästi voimavaroja perheiden tukemiseen. Aluevaaleista mielenterveysvaalit. Siinä hyvin lyhyt versio mun to do -listasta mielenterveyspolitiikan saralla. Aika moni näistä on tavalla tai toisella saatu jo käyntiin, mutta työnsarkaa on vielä vaikka kuinka.

Read More

Mielenterveysongelmien ei pidä estää vakuutusten saamista

Vakuutusten evääminen mielenterveyspalveluiden käytön takia on ankea esimerkki mielenterveyden häiriöihin liittyvistä ennakkoluuloista. Jätin asiasta keväällä myös kirjallisen kysymyksen.

Pahimmillaan vakuutusyhtiöiden käytännöt muodostavat kynnyksen hakeutua avun piiriin ja saada hoitoa mielenterveyden haasteisiin. Ongelma ei ole yhdentekevä, sillä joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriön.

Read More

Talousarvioaloite: Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laajentaminen

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Ne ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös mielenterveydestä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on yli tuplaantunut vain muutamassa vuodessa. Koronakriisi on lisännyt ihmisten kokemaa kuormitusta, yksinäisyyttä ja uupumusta. Tiedämme aiemmista kriiseistä, että patoutunut tuen ja hoidon tarve saattaa tulla esiin vasta varsinaisen kriisin päättymisen jälkeen.

Read More

Talousarvioaloite: Nuorten mielenterveyspalveluiden parantaminen

Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta jo ennen koronakriisiä, mutta poikkeuksellinen vuosi on entisestään lisännyt tuen tarvetta. Tammikuussa 2021 nuorten mielenterveyspalveluissa oli 20 % enemmän käyntejä kuin tammikuussa 2020. Kiireettömiin aikoihin on yli kuukauden jono. Hoitojaksoaan odottaville nuorille on luotu kannattelujaksoja, mutta ne eivät ole kestävä ratkaisu resurssipulaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittaminen kärsii liian vähäisestä sosiaalityöntekijäresurssista. Koulupsykologien puuttuminen vaikeuttaa jatkohoitoa ja myös heikentää mahdollisuuksia ennaltaehkäistä vakavampien ongelmien syntyä. Jonoja on tarkoitus purkaa ostopalveluita hyödyntäen, mutta sekään ei ratkaise koko ongelmaa.

Read More

Kirjallinen kysymys mielenterveysongelmien vaikutuksesta vakuutuksen saamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Selvitysten mukaan vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Yleisyydestään huolimatta mielenterveysongelmiin liittyy ennakkoluuloja ja stigmatisointia. Tämä nostaa kynnystä hakea apua ja asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.  

Read More

Kirjallinen kysymys opintotuen ehtojen väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeakouluopiskelijat ovat olleet etäopetuksessa pian lähes vuoden ajan. Poikkeuksetta sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen opetus on siirtynyt kampuksilta verkkoon ja kotiin. Rajuilla rajoitustoimilla on ollut vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia myös nuorten aikuisten hyvinvointiin. Erityisesti henkinen kuormitus on kasvanut.

Read More

Vihreät ratkaisut huumausainepolitiikkaan

Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi sai täyteen 50 000 allekirjoitusta ja aloite etenee eduskuntaan. Aiheesta on tämän jälkeen noussut runsaasti keskustelua.

Vihreiden linja on se, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista. Asia on linjattu muun muassa Vihreiden poliittisessa ohjelmassa. Huumekaupan kuitenkin tulee olla jatkossakin rangaistavaa. Huumekauppiaiden saattaminen oikeuden eteen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat keskeisiä keinoja puuttua ongelmaan.

Read More