8 keinoa lasten ja nuorten osallisuuden lisäämi­seksi

Vihreän eduskuntaryhmän ja Vihreiden nuorten yhteinen avaus, jonka julkaisimme yhdessä Vihreiden nuorten puheenjohtaja Brigita Krasniqin kanssa.

Vihreä eduskuntaryhmä ja Vihreät nuoret haluavat, että jokaisen lapsen ja nuoren ääni kuuluu yhteiskunnassa. Tämän takaamiseksi tarvitsemme tekoja, jotka lisäävät osallisuutta, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. 

Jokaisella lapsella taustasta ja iästä riippumatta on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Aikuisten velvollisuus on huolehtia, että tämä lasten oikeuksien sopimukseen perustuva oikeus toteutuu. Lapsilla ei ole mahdollisuutta äänestää tai asettua ehdolle vaaleissa, jolloin päätökset eivät välttämättä edusta riittävästi erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Siksi tarvitaan muita vaikuttamisen kanavia.

Read More

Lähde mukaan tekemään kuntavaalikampanjaa!

Vaalikampanjaani lähtee luotsaamaan skarppi ja lempeä Roosa Pajunen. Roosa toimi pari vuotta sitten Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana ja vakuutti jo silloin kyvyillään kohdata ihmisiä, luovia erilaisissa tilanteissa ja pitää monimutkaisetkin kokonaisuudet hyppysissään. On ihanaa lähteä tekemään tärkeitä vaaleja just Roosan kanssa!

Read More

Yhdysvaltojen tilanteesta

Tilanne Yhdysvalloissa on järkyttävä. Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressiin presidentin itsensä yllyttämänä. Poliitikkoja on viety turvaan, ihmisiä on mediatietojen mukaan loukkaantunut. Trumpin oma kannanotto tilanteeseen oli tyrmistyttävän myötäsukainen.

Read More

Älä levitä rasismia, tuomitse se

En ole katsonut perussuomalaisten vaalivideota, mutta olen lukenut siitä senkin edestä. ”Video ylittää rajan, jota yksikään yhteiskuntarauhan säilymisestä vastuuta kantava puolue ei ylitä”, kirjoittaa Iltalehden toimittaja. Avoimen rasistiselle, vihaa lietsovalle ja väkivaltaan yllyttävälle viestinnälle ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa sijaa. Siksi videota ei kannata katsoa, eikä varsinkaan jakaa eteenpäin.

Read More

Vaihda nuorempaan

Tapasin maanantaina nuoren, joka oli ennakkoäänestyspisteelle päästyään päättänyt jättää sittenkin äänestämättä. Kokemus siitä, ettei tiedä tarpeeksi ja että politiikka ei kosketa, on noussut esiin myös aiemmissa keskusteluissa nuorten kanssa. Kyse ei ole pihalla maailman menosta olevista tai välinpitämättömistä tyypeistä, vaan ihmisistä, joilta löytyy skarppeja mielipiteitä vaikka mihin.

Read More

Katse tulevaisuuteen, Espoo

Espoossa on viisi poikkihallinnollista ohjelmaa. Niiden tarkoitus on sompailla perinteisen organisaation siilojen välissä, toteuttaa kaupungin strategiaa ja kokeilla uusia juttuja. Eri ohjelmien toiminnan (pdf) muoto vaihtelee aika paljon: osa on pysytellyt varsin toiminnallisella tasolla (esim. kauppakeskuskävelyt vanhuksille), osalla perspektiivi on ollut aika paljon laajempi (esim. ilmastonmuutoksen torjunta). Kaikki ovat saaneet aikaan reipasta toimintaa. Nyt parin vuoden toiminnan jälkeen on hyvä hetki pohtia muutamaa asiaa, jotta ryhmät toimivat parhaalla mahdollisella tavalla seuraavat kaksi vuotta. Toisaalta on syytä vähintäänkin henkisesti alkaa valmistautua myös sen jälkeiseen aikaan. Pohdin kirjoituksessani sitä, onko ohjelmien teemat valittu oikein vai jääkö jotain puuttumaan sekä miltä niiden ja Espoon tulevaisuuden pitäisi näyttää.

Read More

Espoon valtuusto ei lämmennyt kansanäänestykselle

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli tänään kahta toisiaan sivuavaa asiaa: metropolihallintoa ja pääkaupunkiseudun kuntaliitosta. Kuntaliitoksesta tulisi mielestäni järjestää sitova kansanäänestys. Vahva metropolihallinto olisi mielestäni ensisijainen vaihtoehto seudun ongelmien ratkaisemiseksi, mutta sellaista emme näytä saavan ja jokin ratkaisu tarvitaan. Siksi äänestin tänään lopulta kuntaliitoksen puolesta.

Read More

Kuntaliitoksesta tarvitaan kansanäänestys – etenkin Espoossa

Pääkaupunkiseudulle esitetään kuntaliitosta. Metropolikaupungiksi nimetyssä uudessa pääkaupungissa asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta ja se kattaisi nykyisista kaupungeista Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Sipoon sekä Tuusulan eteläosan. Suurkaupunkitasolla päätettäisiin talouden päälinjoista, hallinnosta, kilpailukyvyn edistämisestä, maankäytön suunnittelusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Metropolikaupungin alla toimivat 15-20 ”kotikaupunkia” puolestaan huolehtisivat lähipalveluista (oheisessa kuvassa tarkemmin).

Read More