Sitoutuminen perus- ja ihmisoikeuksiin punnitaan vaikeissa paikoissa

Juuri vaikeissa paikoissa sitoutumisemme perus- ja ihmisoikeuksiin punnitaan. Keskustelin perussuomalaisten Leena Meren kanssa MTV:n Uutisaamussa Kreikan tilanteesta ja Suomen varautumisesta pakolaistilanteeseen.

Tilanne Kreikan rajalla on vaikea. Vaikuttaa siltä, että Turkki haluaa luoda painetta EU:ta kohtaan ja käyttää Turkissa olevia pakolaisia pelinappuloina. Kreikka on joutunut ahtaalle ja sillä on toki oikeus valvoa rajojaan, mutta väkivalta pakolaisia ei ole koskaan oikein.

Turkin toiminta on EU:n ja Turkin taannoin solmiman sopimuksen vastaista – ja osoittaa samalla tuon sopimuksen heikkouden. EU on tavallaan tuudittautunut siihen, että Turkki pitää turvaa hakevat ihmiset kaukana meidän oveltamme. EU-maiden pelko pakolaisia kohtaan on antanut Turkille huomattavan määrän valtaa ja lamaannuttanut kykymme tehdä tarvittavia päätöksiä yhteisvastuullisesta turvapaikkapolitiikasta. Välimeren alueen valtioille tämä on erityisen hankalaa, sillä ne kantavat jo nyt vastuuta suuresta joukosta ihmisiä, jotka ovat käytännössä jumissa erittäin kehnoissa oloissa.

Tärkeintä juuri nyt olisi saada tulitauko Syyriaan ja osapuolet siellä neuvottelupöydän ääreen. Humanitaarisen avun saaminen sekä Syyriaan että Kreikkaan on varmistettava. EU:n on luotava kestäviä ja yhteisvastuullisia ratkaisuja turvapaikkapolitiikkaan ja – tämän pitäisi tietenkin olla itsestäänselvää! – pidettävä kiinni perus- ja ihmisoikeuksista.

Suomessa tunnutaan pohtivan aika paljon sitä, miten meille tässä käy. Puheet rajojen sulkemisesta ja spekulaatiot turvaa hakevien ihmisten taustoista eivät kuitenkaan auta ketään – täällä tai muuallakaan. Ylipäätään on vaikea käsittää, mitä tarkoitusta pelkojen ja ennakkoluulojen lietsominen palvelee.

Vuosi 2015 osoitti, että suomalaiset viranomaiset kykenevät toimimaan tehokkaasti paineisessa ja yllättävässäkin tilanteessa. Lisäksi lukemattomat ihan tavalliset suomalaiset ryhtyivät vapaaehtoistyöhön turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Nyt viranomaiset ovat entistä paremmin varautuneita erilaisiin tilanteisiin.

Suuri virhe vuonna 2015 oli turvapaikkajärjestelmän heikentäminen. Oikeusturva hapertui, turvapaikanhakijat jäivät jumiin kohtuuttoman pitkiin prosesseihin ja ihmisiä palautettiin vaaraan – tästä myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Suomea huomauttanut. Näiden virheiden korjaaminen on tärkeä osa varautumista mahdollisiin tuleviin tilanteisiin.

Hyvä on myös muistaa, että suurimman vastuun pakolaistilanteesta kantavat kriisialueiden lähellä olevat maat. Suurimman kärsimyksen tuntevat nahoissaan ne ihmiset, jotka joutuvat jättämään kotinsa paetakseen sotaa tai vaaraa. Meillä on velvollisuus auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja osoittaa solidaarisuutta erityisesti vaikeassa tilanteessa olevia EU-maita kohtaan.