Isoja ja pieniä rahoja – urakka valtion ensi vuoden talousarvion kanssa alkaa olla loppusuoralla

Tänään julkaistiin valtiovarainvaliokunnan mietintö ja sen mukana myös ns. joululahjarahat. Ne ovat eduskunnan talousarviokäsittelyn omalaatuinen ja tavallaan sympaattinen yksityiskohta. Talousarvio on noin 65 miljardin euron kokonaisuus. Loppumetreillä eduskunta vielä kohdentaa muutamia kymmeniä miljoonia euroja kansanedustajien tärkeäksi pitämiin hankkeisiin.

🎄 Joululahjarahoilla saatiin siis tänäkin vuonna turvattua Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen toiminta ja Lukulahja lapselle -ohjelman jatko. Rahoitusta saatiin mm. varhaiskasvatuksen ammattilaisten tasa-arvokoulutukseen, päihdeäitien palveluihin ja HIV:n liittyviin matalan kynnyksen palveluihin. Ihmisoikeuksien päivänä iloitsen myös ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen ja saamenkielen kielipesätoiminnan rahoituksesta. Kohdennamme lisärahaa kansallispuistoille, luontokohteille ja kulttuurihistoriallisille kohteille sekä taide- ja kulttuurihankkeille.

🚲 Iso osa joululahjarahoista ripotellaan tyypillisesti erilaisiin tienpätkiin, mutta samaan aikaan tuemme myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita eri puolella Suomea. Esimerkkinä mainittakoon Box-Kulloon jalankulku- ja pyörätien suunnittelu Sipooseen ja Porvooseen sekä valaistuksen parantaminen välillä Inkoo-Karjaa.

🤝 Ensi viikko kuluu eduskunnassa budjettikäsittelyn merkeissä. Koko valtion talousarvio keskustellaan vielä kertaalleen läpi, minkä lisäksi äänestetään oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien esityksistä. Usein noiden esitysten joukossa voi olla yksittäisiä hyviäkin ideoita, mutta talousarvio on hallituksessa neuvoteltu kompromissi ja kokonaisuus. Sitä me hallituspuolueiden kansanedustajat siis näissä äänestyksissä puolustamme.

🚀 Vielä isommista rahoista oli kyse, kun hallitus päätti tänään Suomen uusista hävittäjistä. Pitkän ja huolellisen valintaprosessin päätteeksi Hornetin seuraajiksi päätettiin hankkia F35-monitoimihävittäjät Yhdysvalloista. Kolmesta peruskriteerit (huoltovarmuus, kustannukset ja teollinen yhteistyö) täyttäneestä kandidaatista niiden suorituskyky oli tarpeisiimme nähden paras. Kyse on tietysti ennen kaikkea puolustuspolitiikasta, mutta teollisen yhteistyön myötä myös hankinnan työllisyysvaikutus on merkittävä. Tästä noin 10 miljardin kokonaisuudesta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Suorituskykyä siis piisaa – nyt on syytä toivoa, että myös käyttökustannukset pysyvät aisoissa.