On helppoa kertoa, miksi jokin tietty keino vähentää ilmastopäästöjä on kertakaikkiaan liian ikävä tai liian kallis. Tähän sortui viimeisimpänä entinen pääministeri, nykyinen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Sipilä Ilta-Sanomien haastattelussa.

Jos ilmastopolitiikka rakentuu tällaisten asenteiden varaan, loppuvat keinot nopeasti kesken. Se ei tietenkään ole vaihtoehto. Siksi haastan kollega Sipilän ja kaikki muutkin esittämään alas ammuttujen ilmastotoimien tilalle vastaavan määrän korvaavia, aidosti vaikuttavia päästövähennyksiä.

Kaikkein ikävintä ja kalleinta on se, jos riittävät toimet jäävät tekemättä ja ilmastonmuutos etenee entistäkin pahemmaksi kriisiksi. Pahaenteiset merkit ovat jo nyt kaikkien nähtävillä: metsäpalojen, tulvien ja ennätyshelteiden yleistyminen ei ole sattumaa.

Tämän hetken suurin talouspoliittinen kysymys on, miten saamme taloutemme toimimaan ilmaston ja ympäristön ehdoilla. Yritykset, viljelijät ja huolestuneet kansalaiset ympäri Suomen ovat jo tällä hetkellä valmiita ilmastotoimiin ja halukkaita tekemään oman osansa. Poliittinen järjestelmämme ei saa olla sille esteenä.

Ilmastokriisin vaikutusten taloudellisella hinnalla pelottelun sijasta on syytä keskittyä siihen, kuinka myönteinen vaikutus ilmastoteoilla myös taloudellisesti on. Ne paitsi ehkäisevät ilmastokriisin tulevia vaikutuksia, myös synnyttävät uutta työtä ja mahdollisuuksia yrityksille.

Yritykset eri puolilla maailmaa kilpailevat jo nyt ekologisesti kestävämmillä tuotteilla, pankkien lainaehdoissa näkyvät kestävyyskriteerit ja sijoittajien rahavirrat irtautuivat fossiilisista polttoaineista. Kaikille yhteiskunnan sektoreille ulottuvalla, kestävällä ilmastopolitiikalla varmistamme, että suomalaiset yritykset ja maatalous eivät tipahda kehityksen kelkasta.

Ilmastotoimet eivät ole ylimääräinen kustannus, vaan välttämätön investointi tulevaan.