Tulevaisuuden hyvinvointia ja teknologiaa

Hyvinvointivaltio on pohjoismainen menestystarina, josta on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa. Järkevällä verotuksella ja kekseliäisyydellä voimme turvata laadukkaat julkiset palvelut kaikille.

Suomen uudistamisen lähtökohtana on oltava köyhyyden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Kaikkia ongelmia ei voida poliittisilla päätöksillä ratkaista, vaan tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen, yhteisöjen ja yksilöiden yhteistyötä. Yksi politiikan tärkeistä tehtävistä onkin luoda puitteita tälle yhteistyölle ja hyvinvoinnille.

Teknologian kehitys ja digitalisaatio tulevat vaikuttamaan elämäämme voimakkaammin kuin ehkä vielä uskommekaan. Kysymys kuuluu, onko meillä pokkaa tarttua kaikkiin niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ajoissa. Suomella on mahdollisuus kulkea teknologisen murroksen kärkijoukoissa, mutta se edellyttää panostuksia osaamiseen ja innovaatioihin.

Tällä sivulla avaan tarkemmin ajatuksiani tulevaisuuden hyvinvoinnista.

Terveysalan innovaatiot ja uusi teknologia vapauttavat aikaa inhimillisiin kohtaamisiin ja hyvään hoivaan.

Suomi harmaantuu. Meidän on oltava entistä kekseliäämpiä, jotta pystymme pitämään hyvää huolta kaikista. Vapautetaan enemmän aikaa inhimillisiin kohtaamisiin ottamalla käyttöön terveyttä ja hyvinvointia tukevia teknologioita, uudistamalla terveydenhuollon tietojärjestelmät ja automatisoimalla rutiininomaisia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologia yksin ei vielä tee autuaaksi, vaan sen onnistunut hyödyntäminen edellyttää muutoksia myös toimintakulttuurissa. Nostetaan terveysteknologia yhdeksi Suomen kärkialoista ja houkutellaan sijoittajia terveysalan start upeille.

Hyvää hoitoa postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta.

Pitkään ja hartaasti väännetty soteuudistus on toteutettava ripeästi, mutta huolellisesti. Ratkaisun on turvattava yhdenvertaiset palvelut tulotasosta riippumatta kaikille suomalaisille. Rahoituksen näkökulmasta olennaista on luoda järjestelmä, jossa yhdelläkään taholla ei ole taloudellista kannustinta pompotella ihmisiä luukulta toiselle. Otetaan käyttöön uusia palvelumuotoja, kuten terveyskioskeja ja -busseja. Viedään lähipalvelut lähelle ihmistä ja järjestetään vaativammat palvelut suuremmissa kokonaisuuksissa. Jokaisesta korttelista ei tarvitse löytyä röntgeniä, mutta neuvolaan ja laboratoriokokeisiin on päästävä tarvittaessa helposti.

Ennaltaehkäisy säästää tulevaisuuden laskuista.

Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat kuntapäättäjän näkökulmasta miltei holtittomasti. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat harvoin lakisääteisiä, vaikka ne ovat paras tapa vähentää vaativamman hoidon tarvetta. Huolehditaan perusterveydenhuollon ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuudesta. Perheiden tuesta, mielenterveyspalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja vanhusten kotihoidosta ei kannata tinkiä. Poimitaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret takaisin kyytiin jo ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä edellyttää joustavia koulutuspolkuja, matalan kynnyksen ohjausta ja tukea kouluissa ja oppilaitoksissa, riittävää opintotukea sekä koulujen, nuorisotyöntekijöiden, harrastusyhteisöjen ja kotien yhteistyötä.