Hiihtomitalien lisäksi tähän viikkoon mahtui toinenkin hyvä uutinen! Puoluesihteerit saivat tällä viikolla valmiiksi raportin, jossa arvioitiin vaaleihin ja kansalaisaloitteisiin liittyvien lakien muutostarpeita. Tein kaksi vuotta sitten kirjallisen kysymyksen, jossa peräänkuulutin lisää avoimuutta vaalirahoitukseen – sen ansiosta asia nousi myös työryhmän pöytään punnittavaksi!
Jo aiemmin laki on vaatinut, että tietyn summan ylittävät lahjoittaneet tahot on julkistettava vaalirahailmoituksessa. Tähän asti kuitenkin sääntöä on pystynyt kiertämään: Vaalien jälkeen suuremmat lahjoitukset onkin voinut ilmoittaa lainana, jolloin lahjoituksen antajan on voinut jättää kertomatta. Tämän jälkeen lahjoittaja on voinut antaa tämän “lainan” anteeksi. Olen tosi iloinen, että puoluesihteerit tarttuivat ehdotukseeni: Tulevaisuudessa myös vaalilainan lähde pitää ilmoittaa siinä missä lahjoitustenkin!
Vaalirahoituslain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. On tärkeää, että kansalaiset voivat arvioida, kenen tuella ja rahoilla ehdokkaat ja puolueet kampanjoivat, sekä punnita rahoituksesta mahdollisesti syntyviä sidonnaisuuksia.
Ehdotin kirjallisessa kysymyksessäni myös vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen säätämistä pakolliseksi. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa alle puolet (48 %) ehdokkaista jätti ennakkoilmoituksen. Tämä ja moni muu vihreiden kannattama tavoite jäi tällä kertaa ilman riittävää tukea. Vaalilainsäädännön uudistaminen on tyypillisesti vaatinut hyvin laajaa puolueiden yhteisymmärrystä, joten tarpeellisiakin suuria muutoksia on risteävien intressien takia erittäin vaikea viedä eteenpäin.
Demokratian vahvistamisen soisi olevan kaikkien puolueiden yhteinen tavoite. Seuraavaa kertaa jäivät kuitenkin odottamaan vaalijärjestelmän isompi remontti, kampanjarahoituksen katto ja kansalaisaloitteen ikärajan laskeminen 16 vuoteen. Sentään työryhmä esittää eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajan laskemista 16 vuoteen – askel oikeaan suuntaan sekin!