Kirjallinen kysymys tapahtuma-alan toimintaedellytyksistä

Työturvallisuuslaki syntyi vuonna 2002 tarpeeseen säännellä rakennustyömaiden monimutkaistuvia aliurakointiin ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä vastuukysymyksiä. Vuonna 2019 aluehallintovirasto tiedotti, että se ryhtyy tulkitsemaan tapahtumalavojen pystytystä ja purkamista rakennustyönä. Tämä ei kuitenkaan johtanut valtakunnalliseen tulkintaan, vaan tapahtumia on voitu tuottaa ilman rakennusalan tarpeisiin syntynyttä sääntelyä ja tulkintaa.  

Read More

Kirjallinen kysymys turkistarhauksen lopettamisesta

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja on konkreettinen riski myös ihmisten terveydelle. Tarhaus luo otolliset olosuhteet tautien leviämiselle ja pandemioiden kehittymiselle. Viime aikoina on uutisoitu lintuinfluenssan leviämisestä lukuisilla turkistarhoilla. 

Suomalaisten suuri enemmistö kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaus on lopetettu jo isossa osassa Euroopan maista. EU:ssa on myös vireillä kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi koko EU-alueella ja enemmistö EU-maista kannattaa kieltoa. 

Turkisalan merkitys Suomen taloudelle ei ole suuri. Myös monet muotitalot ovat jo lopettaneet turkisten käytön eettisistä syistä. Kyseessä on taantuva ala, mutta muutos ei silti saisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tarhaajia on tuettava siirtymään uusiin elinkeinoihin tai eläköitymään. 

Olisi myös tarhaajille reiluinta tehdä tarvittavat ja vääjäämättömät päätökset viivyttelemättä. Kielto voisi astua voimaan siirtymäajalla, mutta vallitsevan tilanteen tähden tarhaajille voitaisiin tarjota porkkana mahdollisimman nopean luopumisen tueksi. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eettisesti kestämättömän ja terveysturvallisuuden kannalta riskialttiin turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa?

Kirjallinen kysymys huumekuolemien ehkäisystä ja valvotuista huumeiden käyttöhuoneista

Eduskunnan puhemiehelle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan huumekuolemia oli vuonna 2021 enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006. Suuri enemmistö huumemyrkytyskuolemien uhreista on miehiä. Suurin osa alle 18-vuotiaista huumemyrkytykseen kuolleista on puolestaan naisia.

Read More

Kirjallinen kysymys yleisötapahtumien turvavälivaatimuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä sisätiloissa järjestettävissä yli 10 henkilön yleisötilaisuuksissa noudatetaan edelleen 2 metrin turvavälivaatimusta. Päätöksestä ei käy ilmi, mihin epidemiologiseen arvioon turvavälivaatimus perustuu. Aluehallintovirasto kumosi 14.6.2021 aiemmat, tartuntatautilain 58 d §:ään perustuvat turvavälivaatimukset, mutta päätti samalla asettaa tartuntatautilain 58 §:n nojalla samat turvavälivaatimukset yleisötilaisuuksiin. 

Read More

Kirjallinen kysymys karjalankielisten karjalaisten kielellisten oikeuksien vahvistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa otetaan kansalliskielten lisäksi huomioon muut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Ohjelman tavoitteena on vastata eri kieliryhmiä koskeviin haasteisiin, kuten kielen elinvoimaisuuteen, kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja kielten käyttömahdollisuuksiin. 

Read More

Toimenpidealoite kokeilusta koulutussetelin tarjoamiseksi

Eduskunnalle

Koronapandemia on tuonut mukanaan ylimääräistä epävarmuutta toisen asteen opintojen loppuun saattamiseen ja korkeakoulujen opiskelijavalintoihin. Mahdollisuus aloittaa opintoja avoimessa korkeakoulussa mahdollisen välivuoden aikana avaisi nuorille ovia ja toisi turvaa epävarmuuden keskellä. Koronapandemian aikana yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet maksutta avoimen puolen opintoja työttömille ja lomautetuille.  

Read More

Kirjallinen kysymys mielenterveysongelmien vaikutuksesta vakuutuksen saamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Selvitysten mukaan vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Yleisyydestään huolimatta mielenterveysongelmiin liittyy ennakkoluuloja ja stigmatisointia. Tämä nostaa kynnystä hakea apua ja asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.  

Read More