Mielenterveyden ongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Jokainen, joka on itse sairastunut tai jonka läheinen on kärsinyt mielenterveyden ongelmista tietää, miten vaikea paikka sairastuminen voi olla. Meidän on yhteiskuntana viimein katsottava peiliin: mielenterveyden ongelmiin on saatava helposti apua ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Read MoreKolme kuulumista sosiaali- ja terveyslautakunnasta: hoivakotien valvontaa tiukennetaan, vanhusten kotihoidon kehittäminen jatkuu ja kuljetuspalveluissa otetaan aikalisä.
Read MoreVanhusten hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat menevät ihon alle. Jokaisen meistä pitää voida luottaa siihen, että tarvittaessa hyvää hoivaa on tarjolla niin itselle kuin läheiselle – ja myös niille, joilla ei omia läheisiä ole. Tämän pitää toteutua aivan riippumatta siitä, tarjoaako hoitoa yksityinen vai julkinen toimija. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä huolen pitäminen on hyvän yhteiskunnan mitta.
Read MoreTerveysasema on se terveydenhuollon osanen, joka on useimmille asukkaille tuttu. Se on usein yksi ensimmäisistä luukuista kaupunkiin, ja siksikin on tärkeää, että asiointi on sujuvaa ja mutkatonta. Terveysasematoiminnan kehittäminen onkin yksi sosiaali- ja terveystoimen isoista painopisteistä juuri nyt.
Tämä tarkoittaa muun muassa aukioloaikojen laajentamista. Sitä ovat todella monet asukkaat toivoneet jo pitkään – nykyisten aukioloaikojen puitteissa on esimerkiksi monien työssäkäyvien vaikea ehtiä palveluiden piiriin. Pidennettyjä aukioloaikoja pilotoidaan nyt Ison Omenan palvelutorilla, mihin kaupungin oma terkkari tammikuussa muutti. Toivottavasti tykkäätte!
Myös esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittäminen ja eri palveluiden saumattoman yhteistyön rakentaminen ovat asialistalla, kun pyrimme parantamaan asiakaskokemusta kaupungin palveluissa. Sähköisten palveluiden kehittäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien odotettaisiin siirtyvän sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Ne täydentävät palvelupalettia ja vapauttavat kaistaa muista kanavista.
Valtuusto käsitteli maanantaina valtuustokysymystä terveyspalveluissa asioinnin ja etenkin ajanvarauksen sujuvoittamisesta. Selvää onkin, että jos aikaa ei saa varattua, ei muu palvelun kehittäminen juurikaan lämmitä. Sähköisten palveluiden lisäksi ajanvarauksessa on otettu viime aikoina käyttöön muitakin uusia konsteja, kuten takaisinsoittopalvelu ja terveysasemien yhteinen ajanvarausnumero. Puhelinpalvelussa vastataan kuukausittain 25 000 – 35 000 puheluun, joten sen onkin syytä toimia saumattomasti.
Erityisesti Espoon on syytä kiinnittää huomiota niiden asukkaiden palveluihin, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Palautetta on tullut muun muassa ruotsinkielisen palvelun saatavuudesta, mihin toivon mukaan saadaan kohennusta jo tämän kevään aikana.
Vieraskielisten asiakkaiden tilanne voi olla vielä hankalampi. Asiakaskokemuksen kuopat ja mutkat eivät välttämättä päädy kaupungin palautejärjestelmään asti. Kaikkien palveluiden kehittämisessä, mutta ehkä erityisesti vieraskielisten palveluiden kehittämisessä yhteistyö palvelun käyttäjien kanssa on ratkaisevan tärkeää.
Tekstin pohjana valtuuston kokouksessa 21.1.2019 pidetty puheenvuoro.
Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston kokouksessa 5.12.2018 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Kaupunginjohtajan budjettiesitys antoi kohtuullisen selvät sävelet siitä, mikä tämän vuoden budjettineuvotteluissa oli tärkeintä ja tavoittelemisen arvoista.
Read MoreOn helpompi rakentaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Mielenterveyden ongelmat koskettavat jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään omaa haavoittuvaisuuttaan. Nykyään mielenterveyden ongelmista onneksi puhutaan enemmän kuin aiemmin. Toivon, että se rohkaisee entistä useampia huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja huomioimaan myös muut ihmiset arvostavasti.
Mielenterveyspalveluita kehitetään Espoossa jatkuvasti ja ne ovat olleet myös puheenjohtamani sosiaali- ja terveyslautakunnan agendalla tällä kaudella.
Neljä askelta mielenterveyspalveluiden kehittämiseen:
✔️ Ei päästetä ketään putoamaan tai unohtumaan jonoon. Varmistetaan henkilöstön valmius kohdata mielenterveys- ja päihdeongelmia kaikissa sotepalveluissa, huolehditaan sujuvista palveluketjuista, puretaan jonot, vahvistetaan etsivää työtä ja digitaalisia palveluita. Lisäksi laadukas varhaiskasvatus ja koulutus avainasemassa – oppilaitoksissa on oltava aikaa huomata nuori ja tarvittaessa vähän tuuppiakin avun äärelle!
✔️ Viedään palvelut lähelle ja mielenterveyden osaamista arkiympäristöön. Vahvistetaan nuorten omaa mielenterveysosaamista, lisätään mielenterveyden osaamista kouluissa ja päiväkodeissa ja madalletaan kynnystä päästä koulupsykologin tai -kuraattorin puheille.
✔️ Helpotetaan tuen ääreen hakeutumista. Mielenterveyspalveluiden pitäisi olla liukumäki, ei viidakko. Helpotetaan pääsyä keskusteluavun piiriin ja psykoterapiaan. Varmistetaan, että mielenterveysongelmien kanssa painiva saa asianmukaista hoitoa ilman ylimääräistä ponnistelua.
✔️ Suunnataan katse erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja ryhmiin. Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten ja sateenkaarinuorten kasvuympäristö on muita nuoria useammin turvaton. Syrjivä kiusaaminen, väkivallan uhka, ahdistuneisuusoireilu, yksinäisyys ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä. Mielenterveyden edistäminen vaatii myös rasisminvastaista työtä ja yhdenvertaisuuden puolustamista!
Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu, kuuluu Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfamin tunnuslause. Se on täysin totta, ja siksi myös omaisten tuesta on todella tärkeää huolehtia. Tässä järjestöjen tekemä työ on aivan korvaamatonta. Se on syytä huomioida myös julkisissa palveluissa – keskusteluapua on oltava tarjolla matalalla kynnyksellä.
Lautakunta otti eilen illalla kantaa kaupungin ensi vuoden talousarvioon ja hyväksyi puheenjohtajan ominaisuudessa valmistelemani kompromissiesityksen.
Paljon oli hyvää jo pohjaesityksessäkin: Tulevan vuoden isoja painopisteitä ovat lasten ja nuorten palveluiden toimivuus, vanhusten kotihoidon kehittäminen sekä terveysasematoiminnan kehittäminen. Näiden takana on helppo seisoa.
Read MoreEspoon sosiaali- ja terveyslautakunta otti eilen illalla kantaa kaupungin ensi vuoden talousarvioon ja hyväksyi laajalla enemmistöllä lisäyksiä virkamiesten esitykseen. Lautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr) ja 2. varapuheenjohtaja Johanna Värmälä (sd) iloitsevat lautakunnan vahvasta viestistä valtuustoryhmien välisiin neuvotteluihin.
Read MorePuheenvuoro valtuuston kokouksessa 11.12.2017 liittyen Espoon lausuntoon Sipilän hallituksen valinnanvapauslainsäädännöstä.
Sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita olivat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden vahvempi integraatio ja kustannusten kasvun hillitseminen. Nämä tavoitteet tuntuvat uudistuksen pyörteissä jääneen aivan muiden intressien jalkoihin.
Read MorePuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.12.2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Yksi ensi vuoden tärkeimmistä tavoitteista on pitää entistä parempaa huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Se onkin paras satsaus tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta ja koulutusta, mutta myös pahoinvointiin puuttumista ja matalia kynnyksiä avun äärelle.
Read More