Ajaako pääministerin vaalimopo metsään?

Vaalimopo taitaa keulia jopa pääministerillä. Viime päivien ulostulojen perusteella ainakin vaikuttaa siltä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän väitteet Vihreiden metsälinjauksista tai metsähakkuiden kestävästä tasosta eivät läpäisseet Helsingin Sanomien faktantarkistusta. Virheitä toki sattuu ja joskus ihminen pikaistuksissaan sanoo asioita, joita ei tarkoita. Silloin asiallista on myöntää virheensä ja pyytää anteeksi. Näin voidaan päästä keskustelemaan itse asiasta. Tässä tapauksessa viesti on vaikuttanut melko harkitulta eikä anteeksipyyntöä ole kuulunut.

Puolueiden ja poliitikkojen linjauksia saa ja pitää haastaa. Tiukka debatti kuuluu politiikkaan. Mutta homma ei toimi niin, että ensin keksitään omasta päästä toisen suuhun mielipide, jota sitten lähdetään vastustamaan. Sipilän hyökkäys oli harvinaisen suora – viime aikoina on nähty myös hienovaraisempia kampanjoita esimerkiksi autoilun puolesta, mitä vastaan?

Vihreät ei ole lopettamassa metsätaloutta eikä kieltämässä autoilua. Olemme pysäyttämässä ilmastonmuutosta ja turvaamassa luonnon monimuotoisuutta.

Metsissä asuu suuri kasvi- ja eläinlajien kirjo. Valitettavasti Suomen metsäluontotyypeistä 76 % on jo nyt uhanalaisia. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen vuoteen 2020 mennessä – siis ensi vuonna! Se ei tule onnistumaan, mutta siksi jatkossa on tehtävä entistä kovemmin töitä.

Metsillä on myös tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne toimivat hiilinieluina eli sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja ovat siten aivan avainpelaajia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Sipilän hallitus on ajanut metsähakkuiden tuntuvaa lisäämistä. Lisäykset uhkaavat pienentää hiilinieluamme merkittävästi. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, ja mikäli hiilinielujen annetaan kutistua, tulee muiden päästöjen vähentämisestä entistä työläämpää. Päästöissä on aika lailla vähennettävää jo nyt.

Mikään edellä mainittu ei tarkoita sitä, etteikö metsää saisi enää lainkaan hakata tai etteikö metsätaloudella olisi suuri merkitys Suomen ja kansantaloutemme kannalta. Mutta hakkuumäärien kasvattamisella on rajansa. Suomessa hakataan jo nyt enemmän metsää kuin koskaan ja metsien hiilinielu pienenee. Siksi nyt tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja.

Tähän asti metsänomistaja on voinut saada tuloja lähinnä metsähakkuilla, jatkossa myös hiilen sitomisen ja metsän kasvattamisen vanhemmaksi on oltava kannattavaa. Samaan aikaan puusta on myös tehtävä entistä enemmän pitkäkestoisia puutuotteita eli esimerkiksi panostettava puurakentamiseen.

Meidän on oltava tarkkana luonnon ja ihmisen tasapainon kanssa. Muuten mennään pahasti metsään. 🌲🌲🌲