Vuosikertomus 2014

Vuosi lähestyy loppua, joten on jälleen aika summata, mitä tulikaan tehtyä. Tämän vuoden teemoja ovat olleet koulutus, avoimuus, asuminen, joukkoliikenne, rasisminvastaisuus, sisäilmaongelmat, ennaltaehkäisy, kuntauudistus, soteuudistus, demokratia ja tasa-arvo. Toimintaani kaupungin ja puolueen luottamustoimissa sekä eduskuntavaaliehdokkaana voi seurata myös Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.

Tänä vuonna kaupungin kokouksia kertyi laskujeni mukaan 61 kpl ja valmistavia kokouksia, iltakouluja ja seminaareja 41 kpl. Keskimäärin tämä tarkoittaa paria kokousta per viikko. Kesätauon ansiosta todellinen tahti on jälleen ollut hieman tiuhempi. Lisäksi olen vaikuttanut myös mm. puoluehallituksessa ja Espoon Vihreiden hallituksessa. Puolueen koulutuspoliittisessa työryhmässä sekä kesäkuun puoluekokouksessa Jämsässä toimin puheenjohtajana.

Mitä tuli tehtyä?

Olen paiskinut töitä avoimuuden ja luottamuksen puolesta. Olen ollut aktiivinen Suomenojan sataman sotkujen selvittämisessä (2, 3), esittänyt pormestarimalliin siirtymistä (2) sekä tehnyt aloitteen kaupungin ostotietojen julkaisemiseksi. Kyseinen aloitteeni on myös levinnyt ympäri Suomea: Vihreät valtuutetut ovat tehneet samansisältöisiä valtuustotoimia ainakin Mikkelissä, Tampereella, Kirkkonummella, Turussa ja Jämsässä.

Olen neuvotellut ja äänestänyt Espoon asunto-ohjelmaan tavoitteet edullisten vuokra-asuntojen määrän kasvattamista Helsingin seudulla ja tontinluovutuksesta opiskelija-asuntotuotantoon. Toisaalta olen vaatinut, että kunnianhimoisista asuntotavoitteista huolimatta kaavoitamme jatkossakin laadukkaasti ja huolellisesti – ei hosuen. Esityksestäni opiskelija-asuntojen tontinluovutus kirjattiin myös ensi vuoden talousarvioon. Lisäksi aloitteeni Aalto Village -opiskelija-asuntohankkeen edistämisestä menestyi.

Joukkoliikenteen osalta olen vauhdittanut Raide-Jokeria, linjannut sen kulkemaan Otaniemeen ja puolustanut sen paikkaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Olen ottanut kantaa Länsimetron puolesta, vaatinut liityntäyhteyksiä ja poikittaisliikennettä sekä edellyttänyt parempaa kustannusten seurantaa ja riskienhallintaa.

Olen vastustanut perussuomalaisten halua lakaista rasismi maton alle, puolustanut maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta ja kritisoinut Pia Kauman käsittämättömiä lastenvaunukannanottoja (2).

Olen puolustanut ennaltaehkäiseviä palveluita, koulunkäyntiavustajia ja perheiden tukemista lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa vastaan sekä peräänkuuluttanut toiminnan ja rakenteiden parantamista (2, 3). Olemme mm. esittäneet, että kaupungin toiminnan ja kulujen kannalta merkittävät ICT-asiat tulisi saada luottamushenkilöohjaukseen. Esimerkiksi Helsingissä asiaa varten on perustettu kaupunginhallituksen jaosto. Olen myös tehnyt töitä sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja niiden pitkäjänteisen ennaltaehkäisyn puolesta (2).

Erilaiset suuret uudistukset ovat työllistäneet kuntapoliitikkoja ympäri Suomen. Kuntalaista lausuessamme puolustin nuorten vaikutusmahdollisuuksia (mm. kunnallisen kansanäänestyksen ikärajan laskeminen 15 vuoteen ja nuorisovaltuuston tai vastaavan perustaminen kaikkiin kuntiin). Soteuudistusta koskevassa lausunnossa Espoo vaatii esityksestäni (ja kokoomuksen vastustuksesta huolimatta), että hyvin toimivaa YTHS:ää ei tuhota. Olen edellyttänyt asiallista osallistumista kuntaliitoskeskusteluun.

Valtakunnallisella tasolla olen muun muassa osallistunut kansanliikkeeseen rakkauden ja tasa-arvon puolesta, taistellut maksuttoman koulutuksen puolesta, johtanut vihreiden koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun, siirtynyt oppositioon ja hyväksynyt vihreiden uuden perustulomallin.

Kaiken edellä mainitun lisäksi olin mukana perustamassa yritystä, asetuin ehdolle eduskuntavaaleissa, pääsin jatkoon Helsinki Challenge -kilpailussa, valmistuin tekniikan kandidaatiksi sekä osallistuin mm. Pride-kulkueeseen, rakkaudenosoitukseen ja flashmobiin tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, feministit verkkosukkahousuissa -tempaukseen, #kutsumua-kampanjaan, #hupparikansanpuolella-haasteeseen, Suomi-Areenaan, Ravintolapäivään ja Slushiin. Kaikkein tärkeintä: minusta tuli kummitäti.

Mitä seuraavaksi?

Ensi vuonna työ valtuustossa ja kaupunginhallituksessa jatkuu. Kevätkaudella muun muassa valitsemme kaupunkiin uuden teknisen toimen johtajan. Siirryn tila- ja asuntojaostosta konsernijaostoon vahtimaan kaupungin omistajaohjausta. Muun muassa Espoon Asunnot, Länsimetro, HSL ja HUS ovat epäilemättä pinnalla tulevien vuosien aikana.

Yksi alkuvuoden isoista kysymyksistä on Espoon kanta niin sanottuun metropolikaupunkiin, eli pääkaupunkiseudun ja Sipoon kuntaliitokseen. Ennustan, että valtaosa valtuustosta tulee vastustamaan liitosta verisesti, kuten tähänkin asti. Itse muodostan oman kantani vasta tutustuttuani perusteellisesti selvitysmateriaaleihin. Minusta olisi viisasta järjestää asiasta joka tapauksessa kunnallinen kansanäänestys.

Ensi vuonna arvioimme Espoossa käytössä olevaa omistaja-tilaaja-tuottaja-mallia ja päätämme kaupungin liikelaitosten tulevaisuudesta. Valmistelu ja vaikutusarviot tulee tehdä huolella, jotta tiedämme mistä päätämme. Valmistelun periaatteiden linjaamisen yhteydessä vaadimme jo tarkastelua laajennettavaksi pelkistä taloudellisista säästöistä myös tuottavuuden ja palvelujen laadun parantamiseen.

Lisäksi jatkan tietenkin työtäni mm. opiskelija-asuntojen, eriarvoisuuden vähentämisen, työllisyyden, asiallisten toimintatapojen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamisen puolesta. Yhtenä esimerkkinä minulla on valmisteilla valtuustoaloite Espoon liittymisestä sähköiseen kuntalaisaloite.fi-palveluun.

Kiitos jälleen mielenkiintoisesta, opettavaisesta, paikoin uuvuttavasta ja hurjan innostavasta vuodesta yhteistyökumppaneille, tukijoille, väittelytovereille, aktiivisille asukkaille ja läheisille. Työ paremman Espoon ja Suomen puolesta jatkuu.

P.S. Kutsun koolle valtuustokauden puolivälin krouvin tiistaina 20.1.2015 Tapiolaan. Tule ihmeessä vaihtamaan kuulumisia Espoon asioista. Samassa yhteydessä startataan myös virallisesti eduskuntavaalikampanjani. Tervetuloa mukaan.

Vastaa