Mielipidekirjoitus julkaistiin Länsiväylässä 26.2.2014.

Tasa-arvoinen avioliittolaki on herättänyt paljon keskustelua koko vaalikauden ajan. Kaikki mahdolliset argumentit puolesta ja vastaan on kuultu moneen kertaan. Kyse ei ole lopulta parhaimman argumentin periaatteesta, vaan mitä suurimmassa määrin arvokysymyksestä. Ei pelkästään yksilöiden vaan koko yhteiskunnan tasolla. Minkälainen yhteiskunta kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan?

Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa samaa sukupuolta olevat parit eivät ole oikeutettuja menemään naimisiin. Yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Tasa-arvoinen avioliittolaki nostaa lainsäädännön edessä heikoimmassa asemassa olevat samojen oikeuksien ja velvollisuuksien piirin. Tasa-arvoinen avioliittolaki on askel sitä kohti, ettei kenenkään persoonallisuutta tai perhettä enää arvioida seksuaalisuuden perusteella.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei puutu millään tapaa uskonnollisten yhdyskuntien oikeuteen vihkiä tai olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Se puuttuu vain ja ainoastaan olemassa olevan lainsäädännön epäkohtien muuttamiseen.

Kaikkiaan 166 851 suomalaista on puhunut kirjoittamalla kansalaisaloitteen tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Enemmistö suomalaisista on kertonut kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia Tahdon2013-kampanjan teettämässä mielipidekyselyssä. Kuunteleeko eduskunta?

Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on ennen kaikkea kyse samaa sukupuolta olevien pariskuntien ja sateenkaariperheiden tunnustamisesta yhteiskunnan silmien edessä. Emme halua yhteiskuntaa, joka antaa hiljaisen hyväksynnän erilaisuudesta johtuvaan syrjintään. Haluamme yhteiskunnan, joka tunnustaa täysimääräisesti erilaiset perheet ja erilaisten ihmisten oikeuden onneen.

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Saara Hyrkkö

kaupunginvaltuutettu (vihr)

Espoo