Hyvällä johtamisella parempaa kotihoitoa

Toisinaan tuntuu siltä, että vanhusten kotihoidossa on karulla tavalla kaksi eri puolta. Yhdellä puolella on tavoiteltava ajatus siitä, että ihmiset pysyvät elinvoimaisina ja omatoimisina mahdollisimman pitkään. Ja toisella puolella ne riipaisevat tarinat ihmisistä, jotka eivät ole riittävän varhain päässeet raskaampien palveluiden ääreen tai jotka eivät ole saaneet asianmukaista tukea kotona asumiseen. Päättäjänä on toisinaan vaikea tietää, onko kyse yksittäisistä epäonnistumisista vai siitä, että seula raskaampien palveluiden äärelle pääsemiseksi on kertakaikkiaan liian tiukka.

Selvää on se, että meidän on jatkuvasti tehtävä työtä, jotta hoivan laatu olisi jokaiselle hyvä ja että yhtäkään huonoa kokemusta ei olisi.

Yhteinen tavoitteemme on se, että Espoossa tulee voida elää täyttä elämää ikääntyneenä. Tapoja siihen on yhtä monta kuin ikääntyneitäkin, sillä jokaisella on omat innostuksen ja mielenkiinnon kohteensa ja vastaavasti omat yksilölliset tarpeensa. Kaupungin tehtävä on olla tarpeen tullen tukena elämän eri käänteissä.

Se tarkoittaa mahdollisuuksia harrastaa, liikkua ja vaikuttaa asioihin. Se tarkoittaa, että ketään ei jätetä yksin. Se tarkoittaa tietoa, viestintää ja esteettömyyttä. Se tarkoittaa tukea kotona asumiseen. Se tarkoittaa fiksuja terveyspalveluita, jotta jokaista kremppaa varten ei tarvitse varata erillistä aikaa. Ja se tarkoittaa sujuvaa pääsyä raskaampien palveluiden äärelle, jos kotona asuminen ei enää ole vaihtoehto.

Jotta itsenäinen kotona asuminen on mahdollista ja mielekästä niin pitkään kun tahtoa ja voimia on, on kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluita kehitettävä jatkuvasti. Espoossa näin on tehtykin: sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi viime vuoden keväällä kotihoidon kehittämisohjelma, jota olemme viimeisen vuoden ajan toimeenpanneet.

Esimerkiksi kotikuntoutuksen avulla on tarkoitus helpottaa kotiinpaluuta sairaalajakson jälkeen ja fiksulla teknologian hyödyntämiselle voidaan vapauttaa henkilökunnan aikaa ihmisten kohtaamiseen. Aivan ratkaisevaa on tietenkin myös työtä tekevien ihmisten määrä, ja siksi olemmekin lisänneet kotihoidon henkilöstöä ja sen määrän riittävyyttä tulee jatkuvasti arvioida ja tarvittaessa säätää.

Kaiken tämän ytimessä on ihmisen itsensä lisäksi ammattitaitoinen henkilökunta, joka tekee työtä sydämellä. Tämän porukan motivaation ja työssä jaksamisen eteen meidän pitää tehdä entistä enemmän töitä, sillä työ kotihoidossa koetaan kuormittavaksi.

Haluan, että teemme hyvästä johtamisesta Espoolle vetovoimatekijän – niin vanhuspalveluissa, sosiaali- ja terveystoimessa kuin koko kaupungissakin. Hyviä askelia tätä kohti on jo otettu, mutta uskon, että voimme tehdä vielä enemmän. Suunnitelmat ja strategiat muuttuvat todeksi vasta osuessaan yksiin toimintakulttuurin, arvojen ja työn tekemisen arkitodellisuuden kanssa. Johtaminen ei ole aina helppoa, mutta juuri siksi sitä tarvitaan: onnistunut johtaminen on on onnistuneen kehitystyön edellytys.

Siksi esitin valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että kotihoidon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilökunnan työhyvinvoinnin kohentamiseen ja esihenkilöiden johtamistaitojen vahvistamiseen.

 

Vastaa